Kun olin nuori esimies, eikä minulla vielä ollut lapsia, oli ymmärryksessäni perhe-elämää kohtaan paljon toivomisen varaa. Pystyin käyttämään valtavasti energiaa päivän aikana, sillä illalla minua eivät odottaneet mitkään velvollisuudet. Koska omakohtaista kokemusta ei ollut, en tajunnut mikä kaaos ja työmäärä erityisesti pienten lasten vanhempia kotona odotti.

Kaikki eivät myöskään tiedä, kuinka suuren henkisen taakan tuovat esimerkiksi avioero tai läheisen vakava sairaus. Elämän mullistukset vaikuttavat väistämättä myös työssä ja saattavat viedä työn ilon pitkäksikin aikaa.

Esimies voi toki olla perheellinen ja kokea haasteita myös omassa elämässään. Ymmärrystä erilaisiin elämäntilanteisiin siis löytyy. Tämä ei silti tarkoita, että kaikki esimiehet olisivat erityisen kartalla uupumisesta. Kaikki eivät reagoi asioihin samalla tavoin, ja viilipyttyluonne saattaa luovia läpi työelämän kokematta merkittävästi stressiä.

Mitä merkitsee, jos esimies ei itse koskaan stressaa?

Väistämättä sama asia kuin itselläni kun lapsia ei ollut, ei voi käsittää miltä se tuntuu ja kuinka paljon se vaikuttaa sekä työ- että vapaa-aikaan.

Koki itse stressiä tai ei, esimiehellä on velvollisuus tarkkailla alaistensa kuormittumista. Jos tästä on merkkejä, tulee se ottaa puheeksi henkilön kanssa.

Työturvallisuuslaissa on työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite, jossa sanotaan mm.: ”Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta.”

Mitkä ovat asioita, jotka vaikuttavat työssa jaksamiseen, ja ovat työnantajan vallassa?

Tärkein asia, josta työnantajan on tässä suhteessa huolehdittava, on tasa-arvo ja henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu. Tasa-arvo tulee tässä käsittää laajasti, pitäen sisällään sukupuolten tasa-arvon, palkkatasa-arvon, tasa-arvon nimityksissä ja ylennyksissä, ja työtehtävien jakamisessa.

Työnantaja määrittelee myös työtehtävät ja voi varmistaa, että jokaisen työntekijän kohdalla osaaminen ja tavoitteet ovat linjassa työn sisällön kanssa.

Selkeästi työnantajan vallassa on myös fyysinen työympäristö, sisältäen paljon asioita. Nostan esiin yhden: Onko kaikilla mahdollisuus tehdä keskittymistä vaativaa työtä siihen sopivassa tilassa?

Laaja kokonaisuus on yrityksen kulttuuri, työn tekemisen tavat, organisaatiorakenne, onko kyseessä muotoaan hakeva startup vai jo vuosikymmeniä samaan tapaan toiminut ja alallaan tunnettu toimija?

Työnantajan tulee tarkkailla myös ilmapiiriä

Tekijöitä on tietenkin muitakin, sellaisia joita ei pelkällä ohjeistuksella voi hallita. Esimiehen on oltava tarkkana. Minea Ahlroth on tutkinut mm. häirintää ja syrjintää työpaikalla. Hän on kirjoittanut seuraavasti:

Esimiehen velvollisuus on siten kiertää työpaikalla ja kuunnella työntekijöitä, kysellä kuulumisia ja tarkkailla erilaisia työyhteisön signaaleja (Ahlroth ym. 2015, 90).

Entä jos työnantaja tekee näissä asioissa voitavansa? Rakenteet, palkkaus, työtehtävät ja työn tekemisen tavat ovat kunnossa. Ilmapiiri on hyvä, pääosin henkilöstö tuntuu pitävän sekä työstään että työpaikastaan. Esimies ei pysty havaitsemaan epäkohtia.

Oma hyvinvointi on mukava velvollisuus

Työnantajalla on valtavasti vastuuta henkilöstön suhteen. Työnantajan tehtävänä on luoda tasa-arvoinen ja tasapainoinen työpaikka, jossa jokainen voi voida hyvin. Yksilöitä voi ja tulee tukea monin tavoin.

Työntekijän tulee kuitenkin ilmaista, jos asiat eivät ole kunnossa. Jokaisella työkykyisellä ja työelämässä mukana olevalla henkilöllä on velvollisuus huolehtia itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan.

Miksi? Koska työnantaja ei voi tietää kaikkea henkilön elämästä. Hyväkään työnantaja ei pysty optimoimaan työtä kaikkien kannalta, eikä missään nimessä kunkin henkilön arkea työn ulkopuolella. Jokaisen yksityiselämässä tulee ajoittain tilanteita, jolloin henkinen kuormitus on palautumista suurempaa, eikä stressitason lasku onnistu.

Työnantajan tulisi tukea työntekijää kaikin tavoin hänen valitsemissaan stressinhallinnan toimissa. Jos tarvitaan ylimääräisiä vapaapäiviä tai lyhennettyä työaikaa, ne pitäisi voida ainakin joksikin aikaa järjestää. Jo pidempi tauko kesken työpäivän saattaa vaikuttaa työtehoon merkittävästi.

Ratkaisu kuormitukseen ei aina löydy työpaikalla keskustelemalla

Sovittamattomat ristiriidat esimerkiksi henkilön arvojen ja työyhteisön kulttuurin välillä ovat vaikeampi kysymys. Työntekijä voi esimerkiksi arvostaa syvää harkintaa sekä perusteellisia ja laajoja keskusteluja ennen tärkeitä päätöksiä. Nopealiikkeinen startup-yritys ei välttämättä ole ainakaan alkuvaiheessa työympäristö, jossa tällainen henkilö pystyy tekemään työtään itselleen mielekkäällä tavalla. Jos sekä esimies että työntekijä kokevat tilanteen tuskallisena, on asiasta hyvä keskustella aluksi työterveyshuollon kanssa.

Tavoite on estää työuupumus

Yhteinen tavoite on estää stressin kroonistuminen sekä uupumiseen liittyvät, usein hyvinkin pitkät sairauspoissaolot. Yksittäinen työuupumus on merkki, johon pitää puuttua. Koko henkilöstön pahoinvointi pahimmillaan romuttaa yrityksen maineen ja työnantajamielikuvan.

Työntekijän ja työnantajan tulee molempien haluta terveyttä, hyvää mieltä ja pitkää ikää toisilleen, siis kaikille työntekijöille, mutta myös yritykselle. Hyvinvoiva henkilöstö edesauttaa myös yrityksen menestystä. Hyvinvoiva yksilö puolestaan vaikuttaa positiivisesti kaikkialla missä toimii, eli esimerkiksi perhe on suora hyötyjä työhyvinvoinnista.

Jaa artikkeli

Niina Venho

CEO, Sales, Research programs, Co-founder
niina.venho@moodmetric.com

burnout ennakoiva työhyvinvointi hyvinvointi työhyvinvointi työuupumuksen ennaltaehkäisy työuupumus uupumus