Kaksi tuoretta tutkimusta lisää tieteellistä validaatiota Moodmetric-mittauksen tarkkuudelle. ”Tulosten perusteella näyttää siltä, että Moodmetric-sormuksen tuottaman signaalin perusteella voidaan luokitella kuormittavia tilanteita työssä lähes yhtä hyvin kuin vertaillulla laboratoriotason laitteistolla.”
Tutkimus: Moodmetric-teknologialla lupaavia tuloksia stressitason tunnistamisessa työympäristössä
Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan Personal Health Informatics -ryhmä simuloi tutkimuksessaan kognitiivisesti kuormittavaa työtä laboratoriossa. Koeasetelmassa henkilöt altistettiin kolmelle eritasoiselle kognitiiviselle kuormitukselle (rauhallinen, virittynyt, korkea stressitaso).
Tasojen tarkkailuun käytettiin ihon sähkönjohtavuuden mittausta (electrodermal activity, EDA) ja kyselytutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Moodmetric-älysormuksen tunnistustarkkuutta verrattaessa tieteellisissä tutkimuksissa sovellettuun EDA-mittausjärjestelmään. Mittareiden kykyä erottaa stressitasot verrattiin myös henkilöiden itsearvioinnin tarkkuuteen. Tulosten analysoinnissa sovellettiin koneoppimisen menetelmiä.
Tulokset ovat lupaavia: ”Tulosten perusteella näyttää siltä, että Moodmetric-sormuksen tuottaman signaalin perusteella voidaan luokitella kuormittavia tilanteita työssä lähes yhtä hyvin kuin vertaillulla laboratoriotason laitteistolla”, kertoo tutkimuksen vastuullinen johtaja TkT Hannu Nieminen.
Tutkimus kokonaisuudessaan oli erittäin mielenkiintoinen. Esimerkiksi havaittiin, että yksilön oma kyky tunnistaa stressitasonsa on heikompi kuin laitteiden.
Tutkimus esiteltiin Engineering in Medicine and Biology -konferenssissa Berliinissä heinäkuussa 2019.
Tomppa Pakarinen, Julia Pietilä, Hannu Nieminen. 2019. Prediction of Self-Perceived Stress and Arousal Based on Electrodermal Activity.
Tutkimus: Moodmetric-taso korreloi kortisolitason kanssa
Kesällä 2018 käynnistyneestä tutkimuksesta Jyväskylän yliopiston sekä Pihlajalinna Oy:n kanssa on saatu myös lupaavia alustavia tuloksia.
Tutkimuksen yhtenä osana oli tietokoneella toteutettava kognitiivinen ’Trier mental challenge’ -stressitesti. Stressitestin kesto oli 10 minuuttia ja tehtävänä oli ratkaista matemaattisia päässälaskutehtäviä, jotka vaikeutuivat ajan kuluessa. Stressitestiä ennen ja sen jälkeen (N=14) mitattiin syljen kortisoli ja testin aikana Moodmetric-sormuksella Moodmetric-taso. Keskimääräinen MM-taso stressitestin aikana oli 61±15 ja syljen kortisoli muutos 12±71 %. Syljen kortisolipitoisuuden suhteellinen muutos korreloi positiivisesti Moodmetric-tason kanssa (r=.71, p=0.005) (kuva). Stressitestin aikainen Moodmetric-taso oli sitä korkeampi, mitä enemmän syljen kortisolipitoisuus nousi stressitestin aikana.
Tanskanen-Tervo M., LitT, Valkonen H., LitK., Rautiainen P., LitK. Moodmetric-älysormuksen toimivuus kuormittumisen ja palautumisen mittarina. Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Liikuntabiologia.
Moodmetric-älysormus on laajasti käytössä tutkimushankkeissa. Sitä käytetään stressin ja vireystilojen pitkäaikaiseurantaan, oppimisen ja kognitiivisten kykyjen tarkkailuun. Lue lisää Moodmetricistä tutkimuskäytössä.
