Stressi on tuttu sana, mutta käsitteenä epämääräinen. Hetkellinen stressipiikki voi johtua myöhästymisestä, tärkeän asian katoamisesta tai esimerkiksi vaikeasta tenttikysymyksestä. Kokemus on helppo tunnistaa; otsalle nousee hiki ja muut asiat katoavat mielestä, kaikki huomio kohdistuu käsillä olevaan asiaan. Tilanteen mentyä ohi stressi helpottaa ja keho palautuu.

Krooninen stressi tarkoittaa tilaa, jossa palautumista ei tapahdu riittävästi. Lyhytkestoisen stressin kaltainen tila muuttuu lähes jatkuvaksi, eikä riittävää lepoa saa edes yöllä. Pitkittynyttä stressiä on vaikea tunnistaa, sillä kuormitus on saattanut jatkua pitkään, jopa vuosia.

Lataa opas: Stressinhallinta työyhteisössä

Krooninen stressi voi johtaa työuupumukseen

Jos stressin kroonistumiseen ei puututa ajoissa, seurauksena voi olla uupumus. Uupumus on seurausta liian pitkään ja liian korkeana jatkuneesta psyykkisestä kuormituksesta, jolloin elimistö ei enää jaksa tuottaa sopivaa vireystasoa. Psyykkisellä tarkoitetaan tässä kognitiivista (tiedollista) ja emotionaalista (tunneperäistä) kuormitusta, joka on läsnä erityisesti tietotyössä ja enenevässä määrin myös kiireisessä arjessa.

Uupuneella stressitasot eivät itse asiassa juuri nouse ja selkeä oire onkin jatkuva väsymys. Työuupumukseen liittyy olennaisesti myös ammatillisen itsetunnon heikentyminen sekä kyyninen suhtautuminen työhön.

Psyykkistä kuormitusta on vaikea tunnistaa ilman fysiologisia mittauksia

Stressi on sekä kehollinen että psyykkinen kokemus, eikä sen voimakkuutta tai kestoa ole helppo arvioida (Pakarinen et al., 2019). Stressin mittaaminen ei ole suoraviivaista, kuten vaikka painon tai pituuden. Kyselykaavakkeilla voidaan saada kuva siitä, miten henkilö kokee sillä hetkellä, kun kyselyä täyttää. Pitkittynyttä stressiä on kuitenkin hyvin vaikea arvioida.

Kun stressiä käsitellään fysiologisena ilmiönä, saadaan asiasta konkreettinen. Stressi käynnistää kehossamme monimutkaisen hermostollisen ja hormonaalisen reaktion, jota on mahdollista ymmärtää fysiologisilla mittareilla.

Sympaattinen hermosto aktivoituu stressireaktion seurauksena. Tätä aktivoitumista voi mitata ihosta, ihon sähkönjohtavuuden muutosta tarkastelemalla (Boucsein, 2012).

Moodmetric-älysormus mittaa ihon sähkönjohtavuutta

Ihon sähkönjohtavuuden mittaus on tunnettu jo yli sata vuotta. Moodmetric on tuonut tämän mittauksen kannettavaan muotoon ja kehittänyt stressitason seurannalle helposti tulkittavan sovelluksen.

Tavallisen sormuksen tapaan pidettävä Moodmetric-älysormus on mittari, joka kerää tarkkaa tietoa psyykkisen kuormituksen tasosta kellon ympäri. Reaaliaikaisesti oman puhelimen sovelluksesta näkyvä mittaustulos motivoi kiinnittämään huomiota omiin valintoihin ja työssä jaksamiseen joka päivä.

Asiakaskokemuksia: Lue kuinka Gigantti ja HERE Technologies mittasivat henkilöstönsä psyykkistä kuormitusta työpäivän aikana.

Jaa artikkeli

Niina Venho

CEO, Sales, Research programs, Co-founder
niina.venho@moodmetric.com

ihonsähköjohtavuudenmittaus krooninen stressi psyykkinenhyvinvointi psyykkinenkuormitus stressinmittaus työhyvinvointi työstressi työuupumus