Tampereen yliopistossa seurattiin stressitason vaihteluja reaaliaikaisesti kahdessa eri työtilassa. Jari Viik:n tutkimusryhmä käytti fysiologisena mittarina Moodmetric-älysormuksia, ja testasi ensimmäisenä uutta raakasignaalin tallentavaa mobiilisovellusta.
Yliopistonlehtori Jari Viik toimii Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa yksikössä ‘Physiological Measurements Systems and Methods‘. Haastattelimme häntä hankkeeseen liittyvien mittausten päätyttyä:
Mitä tutkimuksenne käsittelee?
Tutkimuksessa on tavoitteena selvittää työtilassa käytetyn kahden erilaisen materiaalin vaikutuksia ihmisen kokemaan stressiin ja siitä palautumiseen.
Miksi EDA (electrodermal activity = ihon sähkönjohtavuuden muutos) -dataa haluttiin kerätä? Mitä muuta dataa keräsitte?
Fysiologisia vasteina halusimme arvioida muutoksia autonomisen hermoston toiminnassa. EDA-mittaus mahdollistaa sympaattisen hermoston aktiivisuuden määrittämisen. Toisena fysiologisen mittauksena tutkimuksessa käytettiin EKG-mittausta. EKG-datasta määritettiin peräkkäisten R-piikkien etäisyydet, joiden avulla tehty sykevariaatioanalyysi mahdollistaa sympaattisen ja parasympaattisen hermoston toiminnan arvioinnin. Lisäksi koehenkilöiden tilaa kokeiden aikana arvioitiin psykologisilla mittareilla ja subjektiivisilla kokemuksilla.
Oliko tutkimusryhmällä aiempaa kokemusta EDA-mittauksesta?
Olemme aiemminkin tehneet EDA-mittauksia. Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnalla on monipuolinen fysiologisiin mittauksiin tarkoitettu tutkimuslaitteisto, jolla on mahdollista toteuttaa ihon sähkönjohtavuudessa tapahtuvien muutosten mittaaminen.
Miten Moodmetric-älysormus valikoitui mittariksi? Miksi se on hyvä tutkimusvälineenä?
Halusimme toteuttaa EDA-mittauksen helposti ja huomaamattomasti kokeiden aikana. Lisäksi halusimme kerätä tietoa koehenkilöiden arjessa tapahtuvasta henkisestä kuormittumisesta. Näihin tarkoituksiin Moodmetricin älysormus oli mitä soveltuvin ratkaisu.
Olitte ensimmäinen tutkimushanke, jossa käytettiin uutta työkalua, Mobile Scopea, raakadatan keräämiseen. Miksi tämä työkalu oli teille tarpeellinen? Millaisiin tutkimuksiin suosittelisitte tätä?
Raakadatan kerääminen testien ajalta on tutkimuksessamme keskeisen tärkeää sympaattisen hermoston vasteiden arvioinneissa. Tutkimuksessa käytetään usein Moodmetric-älysormuksesta pilvipalveluun kerättyä dataa, jossa saadaan yksi näyte minuutissa. Tämä ei riitä sympaattisessa hermostossa tapahtuvien nopeiden muutosten arvioimiseen. Tutkimuksessa tarvitsimme EDA-mittauksen arvoja sekuntitasolla. Ensimmäinen tarjolla ollut ratkaisu, Bluetooth-yhteydellä tietokoneella kerättävä raakadata (PC Scope), ei ollut riittävän vakaa meidän tarpeisiimme. Halusimme olla varmoja, että saisimme raakadatan luotettavasti tallennettua. Tämän mahdollisti uusi kännykkäsovellus (Mobile Scope).
Millaiset tutkimushankkeet voivat hyötyä vastaavan datan keruusta, kuin teidän hankkeessanne tehtiin?
Tutkimushankkeet, joissa halutaan mitata ja arvioida sympaattisen hermoston nopeita vasteita/muutoksia. Tällaiset tutkimukset usein liittyvät erilaisten ärsykkeiden antamiseen koehenkilöille tai toimintojen teettämiseen koehenkilöillä. Sympaattisen hermoston aktivoitumisesta tapahtuvat ihon sähkönjohtavuusmuutokset ovat yleensä sykevariaatioanalyysia nopeammin havaittavissa.
Ilman uutta Mobile Scope -sovellusta emme olisi saaneet luotettavasti tallennettua raakadataa omien testiemme ajalta. Lisäksi tietokonesovellus olisi aiheuttanut testaustilanteeseen ulkopuolista häiriötä, joka olisi saattanut merkittävästi vaikuttaa koehenkilöiden testituloksiin ja myöskin EDA-datan luotettavuuteen.
Yhteystiedot:
Jari Viik
Associate Professor
jari.viik@tuni.fi
+358 41 546 6780
Lue lisää hankkeesta tästä.
Moodmetric: Edellä kuvatun tutkimuksen aikana Mobile Scope oli vielä beta-vaiheessa. Työkalu valmistuu helmikuun 2021 loppuun mennessä ja on sen jälkeen kaupallisesti saatavilla. Tiedustelut: niina. venho@moodmetric.com
