Wood for good – hanke selvittelee puumateriaalin vaikutusta sisäympäristön laatuun ja ihmisten hyvinvointiin työtiloissa. Laaja Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston toteuttama tutkimus kattaa mm. sisäympäristön laadun mittauksia sekä kokeellisen tutkimuksen koehenkilöiden kokemasta hyvinvoinnista. Erikoistutkija Riina Muilu-Mäkelä Luonnonvarakeskuksesta esitteli hankkeen alustavia tuloksia Puun terveysvaikutuksia käsittelevässä seminaarissa 19.11.

Seminaarissa esiteltiin Wood for good -hankkeen mielenkiintoinen koeasetelma. Kaksi identtistä työhuonetta oli sisustettu eri materiaaleilla: toinen puuverhoilulla ja -paneloinnilla, toinen synteettisillä sisustusmateriaaleilla. 60 koehenkilöä kutsuttiin huoneisiin työskentelemään kolme kertaa. Mittausten määrä oli merkittävä, vastaavaa asetelmaa ole puumateriaalia koskevissa tieteellisessä tutkimuksessa toteutettu aiemmin.

Tutkimushuoneet Wood for good

Mitä mittausmenetelmiä käytettiin

Suunnitteluvaiheessa päätettiin tutkimusdatan keruussa käyttää kyselyiden lisäksi fysiologisia mittareita ja tallentaa sekä ihon sähkönjohtavuutta että sykevariaatiota.

’Halusimme autonomisen hermoston vasteista dataa laajasti. Ihon sähkönjohtavuus kertoo sympaattisen hermoston aktivaatiosta. Sykevariaation parametreista nähdään sekä sympaattisen että parasympaattisen aktivaatiota. Ihon sähkönjohtavuus tuntuu näkevän herkemmin tunnetasolla tapahtuvat muutokset. Näistä eroista johtuen oli hyvä saada molemmat signaalit mukaan.’

Riina Muilu-Mäkelä mainitsee myös aiemman tutkimuksen, jossa ihon sähkönjohtavuudessa näkyi eroja puuhuonekaluilla sisustetussa huoneessa (Fell 2010). Aiheesta on koonnut kokooma-artikkelin Burnard and Kutnar 2019. Kansainvälistä tutkimusta aiheen tueksi löytyy 2000-luvun alusta.

Moodmetric-älysormus valikoitui ihon sähkönjohtavuuden mittariksi

Tutkija oli kuullut Moodmetric-sormusesittelyn Tampereen Teknillisen yliopiston tilaisuudessa jo muutamaa vuotta aiemmin.

’Tutustuimme moniin tarjolla oleviin mittareihin. Moodmetric-älysormus oli luonteva valinta hankkeeseen. Se on hyvä ja huomaamaton mittari, joka voitiin myös antaa tutkittavien mukaan ja kerätä dataa pitkäjaksoisesti. Toimimme Tampereella, joten Moodmetric-yrityksen paikallisuus oli myös yksi meitä kiinnostava asia. Sykevariaation mittariksi valitsimme Bittium Faros EKG – mittarin.’

Fysiologisia mittauksia täydennettiin kyselyillä

Huoneissa tehtävien fysiologisten mittausten lisäksi osallistujat vastasivat kyselyihin, jotka olivat standardoituja psykologien käyttämiä kysymyspatteristoja. Huoneessa olon jälkeen kysyttiin lisäksi mielipiteitä huoneesta, miten siellä oleskelu vaikutti heidän mielialaansa.

’Halusimme lisäksi kartoittaa tutkittavien kuormitustasoja kahden viikon ajanjaksolta, jolla tutkimuksia tehtiin. He käyttivät Moodmetric-älysormusta 24/7, eli tallensimme sekä pitkän ajanjakson että lyhyen (1 h) huoneessaolojakson ajalta. Itse asiassa tämä asia helpotti tutkittavien saamista hankkeeseen. Henkilöistä oli hauska saada mittari omaan käyttöön.’, kertoo Riina Muilu-Mäkelä.

Miksi puun terveysvaikutuksia halutaan tutkia?

Tutkijan mukaan puun hyvinvointivaikutuksista on edelleen hyvin vähän tutkimusnäyttöä, vaikka kokemuksellista tietoa löytyy varmasti ainakin jokaiselta suomalaiselta. Puuteollisuudelle on tärkeää saada lisää näyttöä esimerkiksi edistämään puurakentamista ja entisestään vahvistamaan puutuotteiden positiivista imagoa. Erityisesti fysiologia mittareita on käytetty äärimmäisen vähän ja siksi Wood for good – hanketta voidaan kutsua uraauurtavaksi.

’On mahdollista, että puu vaikuttaa ihmisen tuntemuksiin niin, että kielteiset tunteet vähenevät. Ainakin aikaisemmat kansainväliset tutkimukset tukevat tätä ajatusta.’
Dematte et al. 2018, Zhang et al. 2016.

Riina Muilu-Mäkelä mainitsee myös Slovenian Wood Science Centerin ja Innorenew -konseptin, jossa puun hyvinvointivaikutuksia tutkitaan ja hyödynnetään.

Vaikka tutkimusnäyttöä on vähän, havainnot ovat olleet lupaavia. Siksi aihetta halutaan tutkia lisää, jotta on mahdollista tehdä konkreettisia löydöksiä puumateriaalien hyvinvointivaikutuksista.

Mitä jatkotutkimusta hankkeesta voisi seurata?

Riina Muilu-Mäkelä katsoo jo pidemmälle ja pohtii mitä jatkotutkimusta aiheen ympärillä tulisi tehdä. ’Loimme tässä hyvän ja toimivan koeasetelman. Mielellämme kehittäisimme tätä koeasetelmaa edelleen ja tekisimme entistä pitkäkestoisempia mittauksia. Myös eri ympäristöissä olisi kiinnostavaa tehdä tutkimuksia.’

Mielenkiintoista olisi myös tutkia, miten puusta haihtuvat yhdisteet vaikuttavat ihmiseen. Nämä VOC-yhdisteet huomaa helposti puun tuoksussa, jota pidetään yleisesti erittäin miellyttävänä. Esimerkiksi limoneeni, joka kuuluu terpeeneihin, on paljon käytetty yhdiste kosmetiikassa ja kodin puhdistusaineissa.

 

Erikoistutkija, filosofian tohtori Riina Muilu-Mäkelä työskentelee tutkijana Luken Tampereen asiakasyhteistyötoimipaikassa. Hän on kasvimolekyylibiologi ja työskentelee bioraaka-aineiden rakenne ja ominaisuudet tutkimusryhmässä, jossa etsitään uutta liiketoimintaa luonnon biomassoista ja erilaisista metsäteollisuuden sivuvirroista.
Tiedustelut hankkeeseen liittyen: riina.muilu-makela@luke.fi

Artikkelitekstissä olevat viitteet:
Burnard and Kutnar 2019: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/09613218.2019.1660609
Dematte et al. 2018: https://link.springer.com/article/10.1007/s00107-018-1315-y
Zhang et al. 2016: https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0360132316303547?via%3Dihub
Innorew:https://innorenew.eu/about/institute/

Kiinnostuitko vaikutuksen mittaamisesta fysiologisilla mittareilla? Tutustu tarkemmin Moodmetric-älysormuksen tutkimusvälineenä

Jaa artikkeli

Niina Venho

CEO, Sales, Research programs, Co-founder
niina.venho@moodmetric.com

ihonsähköjohtavuudenmittaus ihonsähkönjohtavuus käyttäjäkokemus käyttäjäkokemusmittaus kognitiivinenkuormitus luonnonhyvinvointivaikutus puumateriaalienhyvinvointivaikutus puunhyvinvointivaikutus työhyvinvointi