Paluu arjen pariin kesäloman jälkeen on inspiroiva. Kun on saanut ladata akkuja riittävästi, alkaa usein mielessä pyöriä tarmokkaat suunnitelmat uusista aluista ja elämäntapamuutoksista. Parempi fyysinen kunto, terveellisempi ruokavalio, aitoa läsnäoloa perheen kanssa, enemmän aikaa ystäville, tehokkaampi työminä, uuden taidon harjoittelua, remppaprojekteja…

Jos innostut uusista aluista, mutta olet joutunut toistuvasti pettymään huonoihin tuloksiin ja repsahduksiin, suosittelen yhtä ainoaa elämäntapamuutosta. 

Panosta yöuneen. 

Kun kysymme hyvinvointiluennoillamme kuinka moni nukkuu mielestään riittävästi, vain noin joka kymmenes nostaa kätensä ylös. Syitä on monia, eivätkä ne ole aina itse päätettävissä. Tuntuu kuitenkin, että unen merkitystä hyvinvoinnille ja suorituskyvylle korostetaan vain puheissa, mutta ei teoissa.

Unen yhtenä tärkeänä tehtävänä on tasapainottaa autonomista hermostoa päivän aikaisesta rasituksesta. Autonominen hermosto säätelee kehomme elintärkeitä toimintoja tuottaen meille energiaa toimia ja toisaalta korjaten energiankulutuksesta aiheutunutta vajetta pyrkien tasapainotilaan.

Nukkumisessa on kyse elimistöä tasapainottavista huolto- ja korjaustoimenpiteistä, jotka ovat edellytyksenä tarmokkuudelle ja uusille aluille. 

Mikäli toistuvasti estämme autonomista hermostoa saavuttamasta tasapainoa (eli nukumme liian vähän), estämme elimistöä huoltamasta ja korjaamasta itseään. Tällöin altistamme itsemme erilaisille psyykkisille ja fyysisille sairauksille. Autonomisen hermoston tasapainoa voi mitata esimerkiksi Moodmetric-mittauksella.

Jos olet onnekas, riittää vain, että menet nukkumaan ajoissa.

Pienten lasten vanhemmat voivat joutua kamppailemaan sen ajatuksen kanssa, että ns. oma aika lyhenee. Suosittelen kokeilemaan silti.

Jos taas kärsit univaikeuksista, on tilanne haastavampi. Kiinnittämällä huomiota unihygieniaan voi yrittää parantaa unen laatua ja kestoa. Katso vinkkejä esimerkiksi täältä. Jos univaikeudet ovat kestäneet pitkään, on hyvä kääntyä ammattilaisen puoleen.

Huomaa, että et voi korvata unta meditoimalla, mikrotauoilla tai muilla stressinhallinnan keinoilla. Voit kuitenkin parantaa unesi laatua niillä merkittävästi.

Ne onnekkaat, joille nukahtaminen tai unen ylläpitäminen ei tuota vaikeuksia, haastan kokeilemaan riittävää yöunta yhtäjaksoisesti ainakin kahden viikon ajan.

Jos mahdollista, pidä myös uni-valverytmi samanlaisena päivästä toiseen. 

On todennäköistä, että sen jälkeen myös ne muut tavoitteet, kuten esimerkiksi liikunnan lisääminen, kilojen karistaminen, parempi työteho tai mitä ikinä tavoitteletkin, ovat helpommin saavutettavissa.

On suuri riski siinä, että tulet onnellisemmaksi. 

Aloitin itse unen priorisoinnin vasta joitakin vuosia sitten. Piti elää lähes keski-ikäiseksi tajutakseen, kuinka tarmokas olo voi olla riittävän pitkään ja hyvin nukutun yön jälkeen. Lisäämällä tunnin yöunta ja nipistämällä omasta ajasta, olen saanut elämääni enemmän kuin mistä olen joutunut luopumaan. 

Mitä isommilla kierroksilla päivän aikana käy, sitä enemmän akkuja täytyy ladata. Normaalista työpäivästä palautumiseen tarvitsen 8,5 tuntia unta ja vähän reippaammasta vähintään 9 tuntia. 

Ajoittaiset univaikeudet piinaavat myös minua, jos kierroksia on ollut liikaa. Silloin yritän muistuttaa itseäni siitä, että ne päässäni kiertävät katastrofiajatukset helpottavat heti, kun saan taas autonomisen hermoston tasapainoon.

Suurin osa alkaa arvostaa unta vasta kun sen menettää. Nukkuminen ei ole itsestäänselvyys ja siksi sitä kannattaa vaalia.

 

Moodmetric-mittaus näyttää palaudutko riittävästi. Huomaat miten päivän ja illan tekemiset vaikuttavat yöuneen ja miten nukut.

Tutustu Moodmetric-palveluihin tästä

 

Jaa artikkeli

Henna Salonius

CXO, Customer experience, Sales, Partner
henna.salonius@moodmetric.com

autonominen hermosto autonomisen hermoston tasapaino Moodmetric-mittaus uni