Näin tulkitset Moodmetric-dataa

Näet vireystasosi välittömästi

Mobiilisovelluksen reaaliaikanäkymässä voit tarkastella stressitason vaihtelua asteikolla 1-100 (MM-level). Mitä korkeampi lukema, sitä korkeampi virittyneisyys. Moodmetric-älysormus mittaa sympaattisen hermoston aktiivisuutta. Korkea sympaattisen hermoston aktiivisuus kertoo niin kutsutusta taistele-tai-pakene -reaktiosta. Lue lisää täältä.

On normaalia, että stressitasot vaihtelevat vuorokauden aikana paljonkin. Ei ole tarkoitus säilyttää tiettyä stressitasoa koko ajan.

Vähäinen hallinnan tunne, multitaskaaminen, vuorovaikutustilanteet ja innostuneisuus näyttäytyvät usein korkeina stressitasoina.

Korkeat stressitasot eivät ole aina selkeitä tuntemuksia.
Esimerkiksi kognitiivinen eli tiedollinen kuormitus ei välttämättä tunnu voimakkaana tunteena, vaikka elimistö käy kovilla kierroksilla.

Keskittynyt työskentely ja hyvä hallinnan tunne näyttäytyvät usein maltillisina jopa alhaisina stressitasoina. Rentoutuminen ja palauttava yöuni ovat selkeästi matalien stressitasojen hetkiä.

Persoonallisuuden piirteet voivat vaikuttaa myös. Introvertti reagoi erilaisiin ärsykkeisiin usein herkemmin kuin ekstrovertti.

Jos stressi on päässyt jo kroonistumaan, saattavat stressitasot olla jatkuvasti koholla tilanteesta tai toiminnasta riippumatta.

Sekä positiivinen että negatiivinen stressi näyttäytyvät korkeina stressitasoina. Kehon näkökulmasta on tärkeää, että palaudut myös innostuksesta.

Moodmetric-data on tarkkaa ja reaaliaikaista. Uudella käyttäjällä voi olla tarve ylitulkita yksittäisiä mittausarvoja. Yksittäinen selittämätön stressipiikki voi johtua monesta eri tekijästä, ja siksi on hyvä kerätä useampia havaintoja yleistävän tulkinnan tueksi.

Moodmetric-mittauksen avulla opit tunnistamaan, miten sinun kehosi reagoi erilaisissa tilanteissa ja mitkä ovat juuri sinulle parhaimmat keinot palautua.

Kuormituksen tulisi olla päivällä korkeampaa kuin yöllä

Päivänäkymä klo 06-18 ja yönäkymä klo 18-06.

Selkeä visualisointi auttaa hahmottamaan päivän ja yön kuormituspiikit sekä palautumisen hetket. Mitä lähempänä ulkokehää kuvaaja on, sitä voimakkaampi virittyneisyys kullakin hetkellä on. Valveilla ollessa stressitasot ovat luontaisesti enemmän koholla. Stressitasojen voimakaskin vaihtelu on normaalia terveellä ihmisellä kuitenkin niin, että kuormituksen pääpaino on hereillä olon aikana.

Yöunen aikana stressitasot laskevat selvästi.

Stressitasojen rauhoittuminen kertoo siitä, että palautuminen käynnistyy.

Yöllä esiintyviä stressitasojen merkittäviä nousuja on mielenkiintoista lähteä tutkimaan. Kehosi saattaa reagoida yöllä muiden huoneessa nukkuvien liikkeisiin, makuuhuoneen lämpötilaan tai esimerkiksi raskaaseen liikuntaan edellisenä iltana. Illalla nautittu alkoholi tai tuhti ateria saattavat vaikuttaa heikentävästi palautumiseen yöllä. Toisinaan yöunta häiritsee päivän aikaiset tapahtumat, joita mieli käsittelee yöllä. Parhaan ymmärryksen saat, mitä kauemmin itseäsi mittaat.

Kuormituksen epätasapaino voi kertoa palautumisen haasteista. Tällöin stressitasot ovat jatkuvasti korkeampia yöllä kuin päivällä. Päivän aikaiset matalat stressitasot eivät tällöin viesti rentoutuneesta olotilasta vaan väsymyksestä.

Yksilöiden välillä voi olla paljon vaihtelua siinä, kuinka matalalla stressitasot yöunen aikana pysyttelevät. Voi olla, että nukkujana olet keskimääräistä valppaampi reagoimaan ympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja sinulle tyypillinen hyvä uni on huonoa unta toiselle.

Yksittäisistä huonoista öistä ei ole syytä huolehtia. Kaikki nukkuvat huonosti aina silloin tällöin.

Tavoitteena on kuormituksen ja palautumisen tasapaino

Moodmetric-vuorokausikeskiarvo (MM level avg) on tärkein seurattava lukema. Se kertoo autonomisen hermoston tasapainosta edellisen mittausvuorokauden ajalta. Kun vuorokausikeskiarvo on 50, kertoo se kuormituksen ja palautumisen hyvästä tasapainosta. Palautumista tapahtuu riittävästi suhteessa kuormitukseen. Hyvinvoivalla ihmisellä kuormituksen pääpaino on hereillä olon aikana ja yöuni on selvästi vuorokauden palauttavin jakso.

Huom! Moodmetric-vuorokausikeskiarvon laskenta poikkeaa kalenterivuorokaudesta.

Moodmetric-vuorokausikeskiarvo lasketaan mobiilisovelluksen päivä- ja ilta/yö-näyttöjen mukaan. Keskiarvon laskenta alkaa aamulla klo 06.00 ja päättyy seuraavana aamuna klo 06.00.

46-50

Keskiarvo antaa viitteen autonomisen hermoston tasapainosta, jolloin palautumista on riittävästi suhteessa kuormitukseen. Tärkeää on myös tarkastella, miten kuormitus jakautuu. Hyvinvoivalla ihmisellä kuormituksen pääpaino on hereillä olon aikana ja yö on selvästi vuorokauden palauttava jakso.

51-55

Keskiarvo on koholla. Jatkuvasti koholla olevat tasot voivat olla merkki stressin kroonistumisesta. Palautumista ei tapahdu riittävästi suhteessa kuormitukseen. Kannattaa pohtia, miten tuoda vuorokausikeskiarvoa lähemmäksi arvoa 50. Usein yöunen lisääminen tunnilla auttaa merkittävästi.

56 tai yli

Keskiarvo on merkittävästi koholla ja stressi voi olla kroonistunut. Kun tasot ovat näin korkeat, henkilö usein itsekin tiedostaa kehittyneen tai kehittymässä olevan ylikuormitustilan. Palautumista tapahtuu liian vähän suhteessa kuormitukseen. Tyypillisesti siihen liittyy myös unenaikaisen palautumisen heikentymistä.

Poikkeuksellisen alhaiset vuorokausikeskiarvot ovat harvinaisia. Jos vuorokausikeskiarvo on jatkuvasti alle 40, ja et tunne oloasi kovin hyväksi, tulisi syy selvittää terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

On suositeltavaa, että teet vähintään kahden viikon mittausjakson, jotta voit tehdä päätelmiä stressin mahdollisesta kroonistumisesta. Voit tarkistaa mittausjaksosi keskiarvon esimerkiksi sovelluksen kuukausinäkymästä (Month).