Tältä sivulta löydät vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin hoitajan ja lääkärin vastaanotolla. Sivu on tarkoitettu lisätiedoksi ja tarkennukseksi kirjalliseen materiaaliin.
Etkö löytänyt etsimääsi vastausta? Laita meille sähköpostia, päivitämme sivua palautteen perusteella: henna.salonius@moodmetric.som
Aikaa koko prosessiin menee noin 3 viikkoa.
Moodmetric-sormus mittaa sympaattisen hermoston aktivaatiota. Korkeat tasot merkitsevät positiivista tai negatiivista stressiä, matalat rauhallisuutta.
Ihon sähkönjohtavuuden muutos kertoo sympaattisen hermoston aktiivisuustasosta. Eng. electrodermal activity (EDA) / galvanic skin response (GSR) /skin conductance response (SCR).
Moodmetric-älysormus mittaa ihon sähkönjohtavuutta tarkasti. Moodmetric-algoritmi laskee mittausdatasta helposti ymmärrettävän indeksin 1-100. Indeksi ei häiriinny käyttäjän liikkeistä. Se on vertailukelpoinen eri käyttäjien kesken.
Moodmetric-älysormus eroaa kaikista markkinoilla olevista hyvinvointilaitteista, sillä se ei mittaa sykettä eikä sykevälivaihtelua. Sormusta ei ole tarkoitettu fyysisen kunnon tai fyysisen palautumisen tarkkailuun.
Moodmetric-sormus mittaa ihon sähköjohtavuuden muutosta. Laite on kehitetty seuraamaan virittymistä. Virittyminen voi johtua innostumisesta, ärsyyntymisestä, pelästymisestä, hermostumisesta, eli positiivisesta tai negatiivisesta stressistä. Sormuksella voidaan seurata stressitasoja pitkällä aikavälillä, sekä yksittäisiä reaktioita (vaikkapa yllättyminen) reaaliaikaisesti.
Sormuksen tarkoitus on auttaa käyttäjää ymmärtämään psyykkistä (emotionaalista ja kognitiivista) kuormitusta. Eli tunnereaktiot ja vaikkapa vaikeat matemaattiset tehtävät nostavat Moodmetric-tasoja.
Sormus mittaa jatkuvasti samalla tavalla ja tarkkuudella, vuorokauden ympäri. Jos kaipaat tietoa stressitasoistasi ja palautumisestasi aamulla, päivällä ja yöllä, kannattaa ehdottomasti kokeilla Moodmetric-sormusta.
Ihon sähkönjohtavuuden mittausta on sovellettu erityisesti psykologian piirissä jo yli sadan vuoden ajan. Sympaattisen autonomisen hermoston reaktioita voidaan tarkkailla ihon sähkönjohtavuuden muutoksia mitaten.
Voimakas sympaattisen hermoston aktivoituminen kertoo nk. pakene-tai-taistele -reaktiosta: henkilö näkee, kuulee tai kokee jotain innostavaa, kiihdyttävää tai pelottavaa. Reaktio on tahdosta riippumaton ja ihmisen kehityksen alkuaikoina se oli varattu henkeä uhkaaviin tilanteisiin. Nykyihmisellä tämä reaktio voi olla päällä jatkuvasti – koetaan stressiä. Se voi olla myös positiivista, innostus tai työn imu pitää henkilön vireänä jatkuvasti, eikä hermosto pääse palautumaan.
Kämmenen ja sormien sisäpuolen ihossa on nk. ekriinisiä (pieniä) hikirauhasia hyvin tiheässä. Kun sympaattinen hermosto reagoi, nämä hikirauhaset tuottavat uutta hikeä nopeasti, ja ihon sähkönjohtavuus paranee. Moodmetric-sormus mittaa tätä johtavuuden muutosta ja laskee siitä indeksin 1-100 kertomaan henkilön aktivaatiotasosta.
Ei, ei myöskään sykevälinvaihtelua.
Kyllä, Työterveyslaitos on tutkimuksissaan todennut Moodmetric-sormuksen kenttätutkimuskelpoiseksi.
Jari Torniainen, Benjamin Cowley. 2016. A short review and primer on electrodermal activity in human computer interaction applications (Benjamin Ultan Cowley, Jari Torniainen)
Kliinen validaatio sormuksesta:
Moodmetric-teknologialla lupaavia tuloksia stressitason tunnistamisessa työympäristössä
Moodmetric-indeksi / Moodmetric-taso (sovelluksessa eng. Moodmetric level) on kehitetty tekemään ihon sähkönjohtavuuden mittauksesta helposti tulkittava.
Algoritmit laskevat käyttäjälle arvon 1 – 100 siten että 1 on henkilön oma, alin mahdollinen mittausarvo. Sen voi saavuttaa esimerkiksi syvässä unessa.
Lukema 100 puolestaan määräytyy henkilön voimakkaasti vireytyessä, eli on henkilön oma maksimireaktio. Minimin ja maksimin löytymiseen menee noin 12 tuntia, mikä on kalibroitumisaika.
Indeksin laskemisessa algoritmit minimoivat henkilön liikkeiden ja käden oman normaalin kosteuden vaikutuksen tulokseen. Moodmetric-indeksi on käyttäjien kesken vertailukelpoinen. Kahden henkilön arvoja samassa tilanteessa voi siis tarkastella esim. onko toinen rentoutuneempi kuin toinen.
Tämä on teoriassa mahdollista. Mittaus säätyy hieman tämän mukaisesti, jos uusi stressaavampi elämänvaihe on pitkä ja henkilöltä löytyy ns. uusi maksimiarvo. Mittaustulos aiemmin ei ole ollut väärä eikä sormusta tarvitse esim. uudelleen kalibroida. Edelleen vuorokausikeskiarvo on tärkein lukema, johon tulee kiinnittää huomiota.
Kalibrointi aloittaa henkilön max- ja min-arvojen etsimisen alusta. Kalibroinnilla varmistetaan, että henkilölle löytyvät oikeat max- ja min-tasot, jolloin Moodmetric-taso näkyy heti oikein. Kalibroinnin aikana (n. 12h) ääriarvot löytyvät. Ensimmäisen 12h aikana tasot näyttävät oikein, mutta hieman lähempänä keskiarvoa eli 50:tä kuin kalibroinnin päätyttyä.
Kalibrointi tehdään painamalla sovelluksen Calibrate-näppäintä. Kalibrointi on onnistunut, kun päänäytölle palattaessa näkyy arvo noin 50.
Älä paina kalibrointi-näppäintä uudelleen myöhemmin. Tämä ei korjaa mitään virhetilannetta, eikä tätä kannata tehdä ’varmuuden vuoksi’.
Tämä ei ole ongelma. Ensimmäisen päivän aikana saadut tulokset voivat olla hieman väärässä. Sormus havaitsee max- ja min-tasot kyllä ja säätyy käyttäjälleen oikein, mutta hieman pidemmän ajan kuluessa (max 2 päivää).
Sormuksen rengasosan voi puhdistaa miedolla pesuaineella vaikka päivittäin. Myös desinfiointiainetta voi käyttää, mutta tätä ei suositella jokapäiväiseen käyttöön, jotta rengasosan eri osioiden liimaus ei alkaisi heiketä.
Bluetoothin avulla.
Ei. Sormus mittaa jatkuvasti ja tallettaa tiedon sormuksen muistiin. Data siirtyy sormuksesta puhelimeen, kun sovellus avataan ja siirrytään reaaliaikanäytöltä päivänäytölle. Sormuksessa on tilaa jopa 270h tunnin datalle, mutta siirto on hyvä tehdä pari kertaa päivässä, jotta siirto bluetoothin yli onnistuu varmemmin.
Parhaan hyödyn sormuksen datasta saa käyttämällä sormusta jatkuvasti. Sormusta voi käyttää myös jaksoissa. Tällöin on hyvä huomata, että sormuksen akku saattaa kärsiä käyttämättömänä olosta. Emme suosittele yli 4 viikon käyttökatkoja, tällöin sormus on ainakin välillä hyvä ladata.
Ei. Ota sormus pois käsiä pestessä sekä suihkuun, uimaan tai saunaan mennessä. Vältä myös hyvin likaisia tai pölyisiä töitä, kun sormus on sormessa.
Sormus kestää urheilua ja runsastakin hikoilua. Pyyhi sormus kuivaksi, jos se veden tai hikoilun takia on selvästi kostea. Sormus mittaa sähkönjohtavuutta, joten tulos näyttää väärin jos sormusrengas on märkä tai likainen.
Jos mittauskäyrä ei liiku näytöllä kun avaat sovelluksen, tarkista seuraavat:
Jos nämä ovat kunnossa, kokeile myös seuraavia:
Android-puhelimissa sijaintitietojen tulee olla päällä, jotta puhelin löytää sormuksen. iOS:llä tätä vaatimusta ei ole. Moodmetric-sovellus ei käytä sijaintitietoja muuhun, kuin yhteyden muodostamiseen.
Ei. Bluetoothin pitää olla päällä ainoastaan dataa siirrettäessä, tai kun haluat tarkkailla reaaliaikakäyrää.
Huom: jos bluetooth on ollut pois päältä, on mahdollista että yhteyden uudelleenmuodostaminen pitää varmistaa: valitse Menu, valitse sormuksen koodi ja tarkista että yhteys on päällä (vasemmassa alakulmassa lukee Forget). Jos vasemmassa alakulmassa lukee Connect, on yhteys katkennut ja tällöin paina Connect.
Moodmetric-sormusta saa viidessä koossa: sisähalkaisijat 16mm, 17mm, 18.5mm, 20mm ja 21.5mm.
Sormusta voi pitää missä tahansa sormessa, paitsi peukalossa. Sormusta voi vaihtaa eri sormeen milloin tahansa. Yöksi se on hyvä laittaa sormeen missä illalla löysä, sillä sormet usein turpoavat yön aikana.
Huomaa että sormet ovat eri kokoisia eri käsissä: oikeakätisen oikean käden etusormi on paksumpi kuin vasemman käden. Tämä auttaa löytämään sopivan sormuksen.
Oikean koon voit määrittää mittaamalla jonkin sopivan sormuksen sisähalkaisijan, tai käyttämällä mittataulukkoa, esim http://findmyringsize.com/.
App Storesta ja Googlen Play -kaupasta.
Moodmetric-sovellus toimii iOS ja Android -puhelimissa ja -tableteissa, jotka ovat bluetooth4-yhteensopivia.
Mikään yksittäinen Moodmetric-lukema ei ole hyvä tai huono. Tärkeää on tarkastella päivittäistä kokonaiskuormitusta sekä palautumisen määrää.
Hetkelliset Moodmetric-tasot näkyvät päänäytöllä = reaaliaikanäytöllä.
Violetti käyrä on ihon sähkönjohtavuuden mittauksesta saatu raakasignaali.
Moodmetric-käyrän avulla voi seurata reaktioita: innostus, idea, säikähdys – näkyvät käyrällä 1-2 sekunnin viiveellä (fysiologinen viive).
Raakasignaalin tulkitsemiseminen vaatii perehtyneisyyttä mittausmenetelmään ja mahdollisiin virhelähteisiin.
Moodmetric-indeksi näyttää henkilön senhetkisen vireystilan muutaman minuutin aikaikkunassa. Moodmetric-indeksi ei näytä yksittäistä reaktiota, mutta muuttuu nopeasti, jos vireystila äkillisesti nousee tai laskee. Moodmetric-käyrän aaltojen liikkeen alkaessa kasvaa ja trendin mennessä ylöspäin, indeksi alkaa näyttää yhä suurempia arvoja.
Sataseen pääsee nopeasti – mielenkiintoisempaa onkin tehdä harjoituksia, joissa tasoa yritetään mieltä rauhoittamalla saada mahdollisimman alas.
Moodmetric-sovelluksen ympyrädiagrammi kertoo yhdellä silmäyksellä paljon. Stressi on kehon luonnollinen reaktio sopeutumista vaativaan tilanteeseen ja perusterveellä ihmisellä Moodmetric-tasot vaihtelevat koko skaalalla (1 ja 100) päivän aikana.
Vaikka käyttäjän stressitaso saattaa hetkellisesti nousta 100:n, se ei välttämättä näy Moodmetric-diagrammissa violettina tai punaisena, jos palautuminen tapahtuu nopeasti.
Päivän- ja yönaikaiset Moodmetric-tasojen vaihtelut voivat eri henkilöiden välillä olla suuriakin ja silti molemmat voivat kokevat olonsa hyväksi ja tarmokkaaksi. Joillakin Moodmetric-tasot ovat yleensä melko korkeita päivän aikana. Jos yöuni kuitenkin on levollista niin päiväkeskiarvo voi olla sama kuin henkilöllä, jolla on alemmat päivän aikaiset lukemat.
Alla kahden eri henkilön perättäiset päivä-yö -näkymät vuorokaudelta, joissa molempien keskiarvoksi on tullut 46. Hyvän, melko alhaisen keskiarvon voi siis saavuttaa eri tavoin.
Moodmetric-indeksin vuorokausikeskiarvo on sitä informatiivisempi, mitä enemmän sormusta käyttää. Kun Moodmetric-sormusta pitää myös yöllä, pystyy omaa kuormituksen ja palautumisen tasapainoa arvioimaan paremmin.
Moodmetric-käyttäjiltä saadun palautteen mukaan vuorokausikeskiarvo on yhteneväinen koetun hyvinvoinnin kanssa. 50 tienoilla jaksaminen on yleensä normaalia. Arvon ollessa pitkään yli 50 tuntemukset omasta hyvinvoinnista ja tarmokkuudesta ovat heikompia. Hyvin matalat vuorokausikeskiarvot yhdistettynä erittäin negatiiviseen mielialaan voivat olla viite masennuksesta.
Moodmetric-mittaus auttaa käyttäjää saavuttamaan tasapainon kuormituksen ja palautumisen välillä. Kuormituksen lähteet ja palautumisen keinot ovat yksilöllisiä. Tästä syystä mittausdataa pitää aina pohtia omasta näkökulmasta ja käydä elämän osa-alueita läpi esimerkiksi sovelluksen kalenteritoiminnon avulla.
Silloin tällöin mittauksen tehnyt henkilö on sitä mieltä, että oma arvio stressitasosta on eri, kuin mitä mittaustulos näytti. Lukemat voivat olla alhaisempia tai korkeampia kuin mitä olisi itse ajatellut.
Sympaattinen hermosto on tahdosta riippumaton, myöskään tulkinta ei ole tahdon asia. Jos töissä kiukuttaa, se ei välttämättä vielä merkitse kroonista stressiä.
Nämä tilanteet on aina syytä käydä perusteellisesti läpi. On myös tilanteita, jolloin voi olla kyse mittausvirheestä. Tällöin mittauksen uusiminen saattaa tulla kyseeseen. Lue yleisimmät tulkinnat alta.
Mahdollisia syitä
1. Näin todella on
a) Henkilö ei ole niin kuormittunut kuin ajattelee olevansa.
Työpaikalla saattaa olla ongelmia, joiden henkilö toivoisi datassa tulevan paremmin esiin, mutta todellisuudessa kuormitusta ei suuressa määrin tapahdu. (Se että jokin asia harmittaa, ei välttämättä tuo suurta psyykkistä kuormaa).
Lisäkeskustelut, jotka voivat selventää asiaa:
– Käykää dataa läpi vaikka parin päivän osalta. Milloin henkilö arveli psyykkisen kuormituksen olevan suurin, ja mitä data silloin näytti? Entä milloin oli rentoa, missä oli, mitä data näytti? Missä tilanteissa tuntui, että datan olisi pitänyt näyttää jotain aivan muuta?
– Huom: pelko, ärsytys, masentuneisuus, väsymys -> nämä saattavat henkilöstä riippuen näyttäytyä korkeina tai matalina lukemina. Sympaattisen hermoston aktivaatio on tahdosta riippumatonta. Useamman kerran samankaltaista tilannetta tarkkailemalla oppii, milloin itse todella reagoi voimakkaasti, milloin ei.
b) Henkilö on väsynyt tavalla, joka saattaa jo kertoa stressin kroonistumisesta.
Henkilö on saattanut kokea voimakasta positiivista tai negatiivista stressiä pitkään. Hän kokee jo univaikeuksia, ja vaikka nukkuu, tuntuu että uni ei ole palauttavaa. Väsymys on jatkuvaa, ja esimerkiksi saattaa tuntua että muisti pätkii. Tällaisessa tilanteessa Moodmetric-lukemat voivat olla yllättävän alhaisia. Henkilö saattaa olla lähellä työuupumusta, hermosto ei enää reagoi normaalisti. Vaikka stressin aiheet ovat edelleen suuria, ei keho jaksaa enää reagoida niihin. Tämä tila on erittäin tärkeä erottaa siitä, että henkilö on vain ’cool’.
2. Mittausvirhe. Mittaustulos näyttää päivin ja öin tasaista, ’auton rengasta’.
Tämä mittausvirhe johtuu todennäköisesti siitä, että sormus on saanut kosteutta, eikä enää mittaa normaalisti. Jos mittaus toistuu tällaisena 3-4 vuorokautta, ottakaa yhteys: support@moodmetric.com.
Huom: masennus / työuupumus saattavat näyttäytyä samanlaisena kuviota, joten henkilön tilanteen hyvä läpikäynti on tärkeää.
1. Näin todella on
a) Henkilö on kuormittuneempi kuin arvelee olevansa.
Henkilö on ehkä ollut kuormittunut jo pitkään ja stressitasot ovat hiipineet ylöspäin huomaamatta. On vaikea enää muistaa miltä tuntui, kun olo oli hyvä ja levännyt.
Tämä tilanne on harvinaisempi kuin se, että henkilö yllättyy matalista tasoista. Yleensä korkeat kuormitustasot koetaan jo voimakkaasti ja esim. univaikeudet ovat suuria.
b) Henkilö on kovassa työn imussa ja kuormitus on pääosin positiivista. Hänen on vaikea myöntää, että tilanteessa olisi mitään ongelmallista. Hänhän rakastaa työtään! Tilanne vaatii stressin käsitteen selittämistä fysiologiselta kannalta: positiivinen stressikin kuormittaa, innostuksestakin täytyy palautua. Tilanteen seuranta jatkossa on hyvin tärkeää, jotta suuri kuormitus ei heilahda negatiiviselle puolelle, kun voimavarat ehtyvät.
2. Mittausvirhe. Jatkuvasti punaisella meneminen useita tunteja putkeen (lukema 100) ei ole normaali. Tätä epäillessä on hyvä ottaa yhteys: support@moodmetric.com
Moodmetric-älysormus mittaa ihon sähkönjohtavuuden muutosta kämmenen ihosta. Ihon sähkönjohtavuuden muutos on puhdas sympaattisen hermoston vaste. Ihon sähkönjohtavuuden mittaus tunnistaa erityisen herkästi emotionaalisen ja kognitiivisen kuormituksen. Mittaus perustuu siihen, että sympaattisen hermoston aktivoituessa ihon hikirauhasten reagointi parantaa sähkönjohtavuutta.
Firstbeat mittaa rinnan alueelta sykettä ja sykevälivaihtelua.
Firstbeat-mittaus tulkitsee kuormitusta ja palautumista sykevälivaihtelun perusteella. Mittaus alunperin kehitetty huippu-urheilijoiden seurantaan. Sykemittaus rinnasta tehtynä on tarkka ja luotettava, ja kertoo fyysisestä kuormituksesta hyvin.
Firstbeat-mittausta käytetään myös stressin mittaukseen. Sykevälinvaihtelu kertoo autonomisen hermoston toiminnasta, mutta sykkeeseen vaikuttaa hyvin moni muukin asia kuin kognitiivinen kuormitus. Firstbeat:n algoritmit pyrkivät erottamaan stressin sykevälinvaihtelusta, mutta vaikkapa jännittävä puhelu tuskin mittausdatassa näkyy. Moodmetric-mittauksen vahvuus Firstbeatiin verrattuna on erittäin tarkka reagointi kognitiiviseen ja emotionaaliseen stressiin. Tätä on helppo itse testata reaaliaikakäyrän avulla.
Moodmetric ja Firstbeat mittaavat vuorokauden ympäri jatkuvasti samalla tavoin, oli henkilö levossa tai liikkeessä. Firstbeat-mittaria pidetään 3 vuorokautta, mittarit postitetaan pois ja tulokset saa aikaisintaan viikon kuluttua. Firstbeat:ssa ei ole mahdollisuutta reaaliaikaiseen seurantaan. Reaaliaikainen palaute on tässä vertailussa Moodmetric-mittauksen merkittävä vahvuus.
Moodmetric-älysormus
Firstbeat
Moodmetric-älysormus mittaa ihon sähkönjohtavuuden muutosta kämmenen ihosta. Ihon sähkönjohtavuuden muutos on puhdas sympaattisen hermoston vaste. Ihon sähkönjohtavuuden mittaus tunnistaa erityisen herkästi emotionaalisen ja kognitiivisen kuormituksen. Mittaus perustuu siihen, että sympaattisen hermoston aktivoituessa ihon hikirauhasten reagointi parantaa sähkönjohtavuutta.
Oura mittaa optisesti sykettä ja sykevälivaihtelua (sormuksessa on led, joka valaisee suonta ja havaitsee pulssin).
Ouran tulkitsee kuormitusta ja palautumista sykevälivaihtelun perusteella. Optinen sykkeenmittaus sormesta on hyvin liikeherkkä, joten Oura ei pysty liikkeessä tekemään tarkkoja päätelmiä palautumisesta. Tästä syystä Oura onkin keskittynyt unen aikaisen palautumisen mittaamiseen. Oura ei myöskään mittaa kuormittumittumista päivän aikana, muutoin kuin liikeanturin tuottaman datan perusteella.
Oura luonnehtii itseään “valmiusmittariksi”, eli kuinka yön palautuminen on valmistanut tulevaan päivään.
Moodmetric-älysormus mittaa ihosta jatkuvasti samalla tavoin, oli henkilö levossa tai liikkeessä. Data kertoo psyykkisestä kuormituksesta ja palautumisesta. Päivän ja yön mittaus siis sama ja tulokset vertailukelpoisia. Oura ei analysoi päivän psyykkistä kuormitusta eikä mittaa samalla tavoin päivän ja yön aikana.
Oura-sormus on vaihtoehto sykettä mittaaville älyrannekkeille. Moodmetric-mittaus ei halua kilpailla tässä sarjassa, vaan tuoda uutta tietoa psyykkisestä kuormituksesta.
Moodmetric-älysormus
Oura-älysormus
Moodmetric-mittaustulokset ovat vain käyttäjän omassa puhelimessa, eikä niihin ole pääsyä kenelläkään puhelimen haltijaa lukuunottamatta. Vastaanotolla datoja näytetään lääkärille tai hoitajalle, ja käydään sovelluksen kautta 2 viikon mittaus läpi. Halutessaan sovelluksesta voi ottaa näyttökuvia (screenshot) ja jakaa haluamilleen henkilöille.
Moodmetric-data on mahdollista tallettaa Moodmetric-pilvipalveluun. Kahden viikon mittausjaksolla tämä ei ole tarpeen. Jos haluaa tallettaa datansa pilveen, on hyväksyttävä pilvipalvelun käyttöehdot ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä.