Oma aika on ollut tärkein yksittäinen asia, mikä on auttanut minua jaksamaan välillä haastavassa perhearjessa. Olemme puolisoni kanssa varmistaneet, että tämä on kummallekin mahdollista. Vasta Moodmetric-mittauksen myötä ymmärsin, millaista oman ajan tulee olla, jotta se todella palauttaa. Esimerkiksi osaan nyt valita juoksulenkin sijaan kävelylenkin ja kaupungilla hälinässä kahvittelun sijaan soitan hyvälle ystävälle. Moodmetric-mittaus näyttää eron selvästi.
”Moodmetric-data havahduttaa, ja jo kahden viikon mittaus antaa hyvän kuvan siitä, missä jaksamisen kanssa mennään. Omien kokemusteni pohjalta olen kehittänyt mittaukseen perustuvan kurssin erityisesti nepsy-lasten vanhempien arjen tueksi.
Johanna Kivistö on valmistunut paperitekniikan diplomi-insinööriksi ja toiminut alalla yli 10 vuotta. Hän on aina ollut kiinnostunut hyvinvoinnista, lääketieteestä ja liikunnasta, ja päätti vuonna 2019 ottaa opintovapaata TAMK:in hyvinvointiteknologian maisterikoulutusta varten.
’Data on insinöörinä kiinnostanut minua aina, ja erilaisia hyvinvointimittareita on itsellä ollut pitkään. Koulutusohjelma oli tässäkin mielessä todella kiinnostava. Jaksamisen teemat nousivat koulutuksen aikana tärkeiksi nepsy-vanhemmuuden myötä. (*) Erityisesti kolahti näkemäni Moodmetric-luento, tajusin että tässä voisi olla konkreettinen apuväline psyykkisen kuormittumisen hallintaan’, kertoo Johanna.
Neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivien lasten vanhempien kuormitustasot ovat tutkitusti hälyttävällä tasolla. Asiasta on paljon näyttöä, mutta vanhemmille on edelleen tarjolla äärimmäisen vähän välineitä jaksamisen tueksi. Johanna Kivistö tietää omakohtaisesti, kuinka vaikeaa on saada tukea ja miten yksin nepsy-perheet voivat jäädä: ’Iso yhteiskunnallinen haaste on, että lapselle kuuluvasta avusta joutuu liian usein taistelemaan. Välillä tuntuu, että perheet jätetään oman googlettamisen tai vertaistuen varaan.’
Moodmetric-mittaus näytti, mikä auttaa palautumaan
Johannan mukaan Moodmetric-mittaus on tehokas väline kuormituksen hallintaan. Hän on oppinut itsestään asioita, mitä ei ilman mittausta olisi tiedostanut. ‘Tärkein havainto on minulle ehkä ollut, kuinka tärkeää oma aika minulle on. Olen oppinut löytämään sille tilaa kalenterista, ja aina mittausdata näyttää että tämä oli hyvä juttu. Datasta voin näyttää perheelle esimerkiksi, miten kävelylenkki metsässä yksin rauhoittaa minua valtavasti, lasten ollessa mukana käy päinvastoin’, Johanna toteaa.
Hän on myös muuttanut suhtautumistaan liikuntaan: ’Olen urheillut todella kovaa aiemmin. Moodmetiric-älysormus on opettanut, että pitää oppia nauttimaan myös rauhallisemmasta liikunnasta. En ennen välittänyt kävelystä (liian leppoisaa!), nyt olen oppinut arvostamaan sitä. Parhaimmillaan pääsen metsässä kävelemällä meditatiiviseen tilaan.
’Hengitys- ja mindfulness-harjoitukset toimivat minulle myös tosi hyvin. Minun olisi kuitenkin vaikea motivoitua tekemään niitä, ellen näkisi kuinka tehokkaasti ne purkavat stressiä,’ sanoo Johanna ja jatkaa:
‘Moodmetric-datan yhteys jaksamiseen on todella selkeä. Data näyttää mikä toimii ja ohjaa oikeisiin ajankäytön valintoihin.’
Johannan mukaan Moodmetric-älysormus on paras kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mittari, jota hän on käyttänyt. ’Paljon on tullut testattua laitteita. Ne ovat usein yksipuolisia, kertovat vain fyysisestä kunnosta ja jaksamisesta, tai esimerkiksi keskittyvät pelkkään unen mittaamiseen. Moodmetricissä hienoa on tämä selkeä näkyvyys psyykkiseen puoleen’, hän summaa.
Jaksamisen työvälineitä nepsy-lasten vanhemmille
Johanna haluaa auttaa erityisesti nepsy-lasten vanhempia konkreettisilla keinoilla. Hän on kehittänyt kurssin, jota pilotoitiin keväällä 2021. Kurssiin kuuluvat aloitusluento sekä 2 viikon mittaus Moodmetric-älysormuksella. Ensimmäisen viikon jälkeen on puolivälin keskustelu yhdessä ryhmän kanssa ja lopuksi yhteenvetokeskustelu.
Pilottiin osallistuneet kokivat kurssin erittäin hyödylliseksi. Data toi oivalluksia ja antoi ymmärrystä, missä oman kuormitustason kanssa mennään. Palautteissa nousi esille hyviä mittauksen tuomia huomioita:
- Jaksamisessa tärkeitä ovat monet pienet valinnat arjessa, ei jokin yksi iso – vaikka loma – kerran vuodessa
- Jokin stressavaksi oletettu asia ei sitä välttämättä ole, ja toisin päin
- Työ oli kaikille osallistujille merkittävä palautumisen voimavaratekijä
Kurssi suoritettiin ryhmänä ja vertaistuki kurssin aikana saikin mittaushavaintojen lisäksi paljon positiviista palautetta.
Yhteystiedot:
Joselia hyvinvointipalvelut
Johanna Kivistö
joseliafinland@gmail.com
Lisätietoa Nepsy lasten vanhempien hyvinvointikurssista
(*)
Neuropsykiatriset vaikeudet
Lähde: https://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheiden-palvelut/nepsy/vaikeudet.html
Nepsy-kirjoon kuuluvat mm. ADHD, autismin kirjon häiriöt, Touretten oireyhtymä sekä kielen kehityksen erityisvaikeudet.
Yleensä nepsy-vaikeuksien takana on kehityksellistä, aivojen rakenteellista ja/tai toiminnallista poikkeavuutta. Oireiden vaikeusaste vaihtelee yksilöittäin. Nepsy-vaikeuksiin sopivia piirteitä voi esiintyä myös ilman että, ne johtaisivat nepsy-diagnoosiin.
Nepsy-vaikeuksiin liittyy usein käytöksen, oppimisen, unen ja motoriikan haasteita, mielialavaihteluja, ahdistus/pakko-oireisuutta sekä aistiherkkyyttä.
Nepsy-vaikeudet vaikuttavat jokapäiväiseen elämään: niin sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kielelliseen ja ei-kielelliseen viestintään, tunteiden sääntelyyn ja oman toiminnan ohjaukseen. Oireiden voimakkuudet ja ilmiasut vaihtelevat eri ihmisillä eri ympäristöissä. Kaikkia oireita ei ole kaikilla. Tämän vuoksi tuen muodot tulee miettiä yksilöllisesti.
Nepsy-haasteet eivät kosketa vain nepsy-lasta tai -nuorta: myös hänen vanhempansa ja muut arjen aikuiset – kuten päivähoidon ja koulun henkilökunta – tarvitsevat tukea.
