81% Moodmetric-mittaukseen osallistuneista on sitä mieltä, että mittaus motivoi kiinnittämään huomiota henkisen kuormituksen ja palautumisen tasapainoon. Mittaukseen osallistujat tekevät myös konkreettisia elämäntapamuutoksia jaksamisen tueksi.
Mitä mittaus antaa?
Moodmetric-älysormusta voi käyttää jatkuvasti tai osallistua kahden viikon Moodmetric-ryhmämittaukseen esimerkiksi työpaikalla. Jo kahden viikon jaksosta saa paljon irti.
- Käyttäjät kertovat ensisijaisesti havahtuvansa – he ymmärtävät paremmin positiivisen ja negatiivisen stressin aiheuttajia omassa elämässään.
- He oppivat tasapainottamaan henkistä kuormitusta ja palautumista tehokkaammin.
- Kyky säädellä omaa stressitasoa paranee. Jotkut tekevät perustavanlaatuisen ensimmäisen havainnon: Omaa kuormitusta voi ja pitää säädellä.
Mittauksen hyödyt ovat sitä suuremmat, mitä pidempään sormusta on mahdollista käyttää. Yksittäiset huomiot ovat harvoin riittäviä tekemään oikeita johtopäätöksiä, joten dataa kannattaa tarkastella useamman kerran samanlaisissa tilanteissa. Miten hermostoni reagoi palavereissa, luennoilla, automatkalla? Mitkä ovat minulle palauttavia tilanteita, löytyykö niitä yksinolosta metsässä vai illanvietosta ison seurueen kanssa?
Mittauksen reaaliaikaisuus on havaintojen kannalta keskeistä
Työpäivän aikana ja vapaa-ajalla on sekä kuormittavia että palauttavia hetkiä. Havainnointi on Moodmetric-mittauksen avulla helppoa, sillä tuloksia voi seurata omasta älypuhelimesta milloin tahansa.
Moni löytää mittauksen avulla arjestaan uusia ja toisinaan yllättäviäkin palautumisen keinoja. Kuormittuminen ja palautuminen on yksilöllistä, joten se mikä toisella nostaa stressitasoja voi toisella laskea niitä. Myös elämäntilanne voi vaikuttaa paljon. Pienten lasten kanssa leikkiminen voi isovanhemmille olla levollista ja rentouttavaa, vanhemmista se taas voi joskus tuntua työläältä.
Positiivista vai negatiivista stressiä?
Fysiologiset mittaukset eivät kykene erottamaan, onko stressi positiivista vai negatiivista. Käyttäjän on hyvin tärkeää kuunnella itseään ja pyrkiä erittelemään tunteitaan.
Esimerkki: Työpaikalla todetaan, että projekti ei tule valmistumaan määräaikaan mennessä. Tiimin jäsenet kokevat monenlaisia tunteita: kiukkua, masennusta, turhautumista. Joku voi olla salaa iloinen, koska oli alunperinkin sitä mieltä, että aikataulu on liian tiukka. Myös tunnetilojen voimakkuudet vaihtelevat. Yksi voi olla raivokas ja purkaa mieltään monin tavoin, toinen haluaa vaan unohtaa kaiken ja olla rauhassa.
Jotkut tunnetilat ovat vireystasoltaan korkeita, jotkut matalia. Moodmetric-mittaus kertoo vireystason, mutta oma tunnetila taustalla pitää määritellä itse. Mitä tarkemmin osaa eritellä tunnetilojaan ja ymmärtää niiden voimakkuuksia, sitä paremmin osaa säädellä käyttäytymistään ja hallita omaa kuormittuneisuuttaan.
Myös innostuksesta pitää palautua. Tämä on monelle työhönsä intohimoisesti suhtautuvalle merkittävä havainto.
Unen mittaaminen
Moodmetric-mittaus kertoo erityisesti kognitiivisesta eli tiedolllisesta, ja emotionaalisesta eli tunneperäisestä kuormituksesta. Päivän aikana reaaliaikainen mittaus on suurena apuna, kun opettelee tuntemaan omia reaktioitaan paremmin.
Yöllä mittaria ei tietenkään vilkuilla, vaan aamulla tarkistetaan yön lukemat sovelluksesta. Monet käyttäjät pyrkivät ensin hetken miettimään, miten yö meni. Nukuinko hyvin? Heräsinkö yöllä tai valvottiko joku asia? Tuntuuko herätessä voimattomalta ja väsyneeltä vai ovatko energiavarastot täynnä? Tämän jälkeen vilkaisu
illan ja yön mittaustulokseen antaa dataa nukkumisesta omien tuntemusten lisäksi.
Osa Moodmetric-käyttäjistä jopa kertoo käyttävänsä sormusta ensisijaisesti unimittarina. Siinä suurin hyöty on havaita, miten päivän ja illan kuormitus ja palautuminen vaikuttavat tulevaan yöhön.
Lue myös: Miksi tuhlata kesälomaa palautumiseen?
