Satu Kivitie-Kalliolla on pitkä kokemus auttamistyöstä. Hän on työskennellyt 30 vuotta lääkärinä sekä viisi vuotta psykoterapeuttina. Pitkään alalla toimineena Satu on joutunut pohtimaan, miten turvata oma jaksaminen. Hän huomasi, että Moodmetric-älysormus toimii ammattilaisen oman jaksamisen tukena.
Satu on tutkinut, miten kognitiivisen psykoterapeutin oma mindfulness-harjoittelu voisi tukea työssä jaksamista. Hän mittasi harjoittelun vaikutuksia Moodmetric-älysormuksella.
Moodmetric-älysormus tutkimusvälineenä
“Psykoterapiatyössä ammattilaisen tärkein työkalu on hän itse. On tärkeä ymmärtää, kuinka suuri merkitys omalla hyvinvoinnilla on työn laatuun. Vaikka en ole kokenut burnoutia tai joutunut pitkille sairauslomille, halusin selvittää miten voin ennaltaehkäistä uupumista mindfulnessin ja hyvinvointiteknologian avulla.”, Satu sanoo.
Satu valitsi tutkimusvälineeksi Moodmetric-älysormuksen, koska koki tärkeäksi mahdollisuuden tutkia stressireaktioita reaaliaikaisesti. Lisäksi hän halusi tarkastella stressitasojensa muuttumista viikkotasolla Moodmetric-vuorokausikeskiarvoa seuraamalla. Fysiologisten mittausten ohella Satu piti päiväkirjaa omista tuntemuksista.
Välitön palaute motivoi
“Moodmetric-älysormus osoittautui hyväksi menetelmäksi tutkia oman kehon stressireaktioita psykoterapeutin työssäni. Istunnot, jotka koin kuormittaviksi olivat myös mittausten mukaan kuormittavia ja päinvastoin. Istuntojen välissä saatoin tehdä mindfulness-harjoituksia, ja oli mielettömän hienoa pystyä todentamaan niiden vaikutus heti mobiilisovelluksessa. Välitön palaute todella motivoi jatkamaan harjoituksia”, Satu kertoo.
Myös auttamistyössä voi palautua!
Satu teki MBCT-ohjelman mukaisia mindfulness-harjoituksia myös asiakkaidensa kanssa ja yllättyi iloisesti: “Istunnot, joiden aikana tein asiakkaan kanssa harjoituksia olivat stressitasoltaan alhaisempia. Oli hienoa oivaltaa, että psykoterapiaistunto voi olla myös terapeutille palauttavaa toimintaa.”
Viikkotasolla mindfulness-harjoitukset tuottivat myös selkeää tulosta. Ennen harjoitusjakson alkua Sadun Moodmetric-vuorokausikeskiarvot olivat noin 60 ja tutkimusjakson päättyessä noin 54. Pitkään koholla oleva Moodmetric-vuorokausikeskiarvo (yli 50) voi olla merkki kroonisesta stressistä. Satu näkeekin, että Moodmetric-datan pitkän aikavälin keskiarvoja seuraamalla on mahdollista reagoida stressin kroonistumiseen ajoissa. Lue lisää Moodmetric-mittauksesta täältä. Sadun tutkimus on osa Helsingin yliopiston psykoterapiakoulutusohjelman kolme ja puolivuotista tutkintoa ja siihen kuuluvaa päättötyötä.
Valveutunut nuori lääkärisukupolvi
Vaikka työssä jaksamista pidetään yleisesti tärkeänä, liittyy auttamistyössä toimivien omaan jaksamiseen paljon ristiriitaisuuksia. “Erityisesti lääketieteen saralla on vallalla ollut epäterve suhtautuminen palautumiseen. On jopa kilvoiteltu sillä, kuka tekee eniten töitä ja päivystää pisimpään. Nuori sukupolvi on selkeästi valveutuneempi tässä. Siitä kertoo esimerkiksi 24 tunnin päivystysten kyseenalaistaminen. “, Satu sanoo.
Säännölliset lomat, riittävä vaihtelevuus työtehtävissä sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan ovat Sadun mielestä tärkeitä asioita auttamistyössä jaksamisessa. “Jos työasiat pyörivät aamuyöllä mielessä, ei innostu enää mistään ja alkaa huomata kyynistymisen merkkejä, pitäisi hälytyskellojen viimeistään soida. Silloin täytyy alkaa tehdä pysyviä korjausliikkeitä oman hyvinvoinnin suhteen. Mindfulness-harjoitukset ja niiden vaikutusta mittaava Moodmetric-älysormus voivat toimia erinomaisesti ammattilaisen oman jaksamisen tukena.”
