Työn imussa työskentely on sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta hyvä asia. Innostuneisuus ja tarmokkuus on korkean virittyneisyyden tila, jossa asioita tapahtuu. Innostuminen on kuitenkin positiivista stressiä, josta täytyy myös palautua. Unelmatyöstä voi uupua, jos ei tunnista kokonaiskuormitusta. On tärkeä ymmärtää, milloin innostuminen on vaarallista.
Innostuminen on tunne joka ennakoi, aikaansaa ja ylläpitää toimintaa. Kokijalleen se on yleensä mielihyvän sävyttämä elämys. Innostuminen on korkean virittyneisyyden tila. Fysiologisessa mielessä sympaattinen hermosto on aktiivinen. Kun sympaattinen hermosto aktivoituu, tarkoittaa se sitä, että energiaa kuluu. Innostuminen on elimistölle näin ollen stressitila, joka kuormittaa. Aivan kuten lapsi riemukkaan huvipuistossa vietetyn päivän jälkeen – olo on todennäköisesti totaalisen uupunut ja ärtynyt, eikä välttämättä hilpeä ja energinen.
Unelmatyöstä voi uupua
Innostuminen on erityisesti työelämässä tavoiteltava tila. Työn imussa työskentely on sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta hyvä asia. Työntekijä on tarmokas, uppoutunut ja omistautunut työlleen. Innostumiseen liittyy usein myös jonkin uuden ja ennakoimattoman odotus. Työskennellään ehkä intohimoisesti päämäärää kohden, jonka lopputuloksesta ei voida olla täysin varmoja.
Työlleen omistautunut ja unelmatyötään tekevä saattaakin kokea yllätyksen, jos voimat yllättäen loppuvat. Pitkään laiminlyöty palautuminen johtaa stressin kroonistumiseen. Ensimerkkejä ovat usein keskittymisvaikeudet, jatkuva kiireen tunne ja työn mielekkyyden väheneminen. Hallinnan tunne katoaa. Myöhemmin voi ilmetä vaikutuksia myös psyykkisessä ja fyysisessä terveydessä. Ylikuormitustilassa autonominen hermosto ei pääse tasapainoon, vaan sympaattinen hermosto on aktiivisempi kuin parasympaattinen.
Ketkä ovat vaarassa?
Korkeasti motivoituneet, työlleen omistautuvat, paljon itseltään vaativat – kaikki työnantajan näkökulmasta arvokkaita työntekijöitä – ovat erityisessä vaarassa. Omia rajoja ei tunnisteta tai niitä ei haluta tunnustaa. Saattaa tuntua myös ammatilliselta itsemurhalta kertoa jaksamisongelmista, jos organisaatiossa on esimerkiksi YT-uhka päällä. Omaa suoriutumista saatetaan verrata myös muiden suoriutumiseen, jolloin jaksamisen ajatellaan olevan vain tahtokysymys.
Haitallisen stressin tunnistaminen ja siihen puuttuminen vaikeutuu, mitä lähempänä ollaan työuupumusta. Kroonistunut stressi on usein työuupumuksen taustalla, jolloin yksilö kokee ammatillisen itsetunnon laskua, kyynistymistä ja jatkuvaa väsymystä. Suoriutumisen taso laskee merkittävästi. Tällöin ennen positiivista tarmoa kokenut työntekijä saattaa alkaa piiskata itseään yhä kovempiin suorituksiin, vaikka todellisuudessa pitäisi löysätä tahtia.
Myös innostuksesta täytyy palautua
Huippusuoritus löytyy sopivasta määrästä stressiä. Ajatus sopivasta määrästä stressiä pitää sisällään ajatuksen myös sopivasta määrästä palautumista. Mitä enemmän kuormittuu, sitä enemmän täytyy palautua. Innostuminen voi olla vaarallista, jos ei ymmärrä kehon lainalaisuuksia kuormituksen ja palautumisen välillä.
Jos innostuja ei tunnista omia rajojaan, silloin voi olla hyödyllistä ottaa teknologiaa avuksi. Lue miten Goforella on hyödynnetty Moodmetric-mittausta henkilöstön stressinhallinnan tukena.
Moodmetric-älysormus on kehitetty yksilöllisen stressinhallinnan tueksi. Stressireaktioita voi seurata reaaliajassa omalta älypuhelimelta ja kokonaiskuormitus on helppo nähdä mobiilisovelluksen graafeista. Jo kahden viikon mittauksella saa hyvän kuvan kokonaiskuormituksesta ja alkaa löytämään yksilöllisiä kuormituksen ja palautumisen lähteitä.
Reaaliaikainen palaute motivoi tekemään tarvittavia muutoksia elämäntapoihin oli kyse sitten yöunen lisäämisestä, työtapojen muutoksista tai esimerkiksi vapaa-aikaan liittyvistä toimista.
Kysy lisää Moodmetricin palveluista yrityksille:
Henna Salonius, 044 309 6997, henna.salonius@moodmetric.com
