Moodmetric-kokemuksia
Lue, mitä asiakkaamme kertovat Moodmetric-älysormuksesta ja millaisia kokemuksia heillä on Moodmetric-mittauksista.
Lue, mitä asiakkaamme kertovat Moodmetric-älysormuksesta ja millaisia kokemuksia heillä on Moodmetric-mittauksista.
Kuulin kollegalta ihon sähkönjohtavuuden mittauksesta ja siitä, kuinka se sopii erinomaisesti emotionaalisen ja kognitiivisen vireystason tutkimiseen. Ajattelin heti, että tämä on juuri sitä täydentävää tietoa, jota tarvitsemme opetustilanteita tutkiessa täällä HAMK Edu:ssa. Oppilaiden kohdalla meitä kiinnostaa mikä on optimaalinen vireystaso oppimistuloksen näkökulmasta ja opettajien kohdalla miten auttaa opettajia säätelemään omaa vireystasoaan.
Tutkimuksemme ovat herättäneet laajasti kiinnostusta myös alan kansainvälisissä tutkimuspiireissä.
Moodmetriciin työvälineenä, niin yksilöiden kuin yhteisöjen hyvinvoinnin mittaamiseen ja kehittämiseen liittyen, olen tutustunut Pirten työterveyshuollon kautta. Siellä sain mahdollisuuden osallistua Moodmetricin asiantuntijoille järjestämään koulutukseen, joka oli kohdennettu meille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työskentelemme erityisesti työikäisen väestön parissa. Moodmetric on siitä lähtien ollut yhtenä työkalunani, jota olen voinut suositella käyttöön erityisesti potilaille, jotka pohtivat kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksensa tasoa ja tilanteita, joissa kyseistä kuormitusta esiintyy.
Päivi Mäenpään mukaan paras anti mittauksesta oli, että työpaikalla tuli puhetta hyvinvoinnista, kuormituksesta ja palautumisesta ja että kaikki otettiin mukaan katsomaan omaa dataansa. – Työnantajalle mittaus antaa kokonaiskuvaa. Nyt kun näemme isomman kokonaisuuden, hahmotamme paremmin mikä kaikki vaikuttaa työntekijän jaksamiseen ja kuormittuneisuuteen. Voimme alkaa tarkemmin selvittämään, mikä on mekanismi esimerkiksi sairauslomalle päätymiseen. Entä miksi jotkut jaksavat hyvin, vaikka ympäristö on välilllä rankka? Rekrytoinneissa voimme ehkä oppia huomaamaan, ketkä saattaisivat kokea työn erityisen kuormittavaksi ja siten käsitellä jo aikaisessa vaiheessa palautumiskeinoja.
Myös työntekijät antoivat positiivista palautetta: – Kun tulosten läpikäynnin yhteydessä kysyttiin ”Oliko tämä hyvä juttu”, niin siihen tuli selkeä peukku, kertoo Päivi Mäenpää. Moodmetricin tekemän palautekyselyn perusteella 85% osallistujista oppi tunnistamaan omaa kuormitusta ja palautumista paremmin. Tämä on erinomainen tulos.
– Meillä Gigantilla ei ole tarkoitus jättää työtä tähän. Tavoitteemme on tehokas ennakoivan psyykkisen hyvinvoinnin työ, jonka tulokset näkyvät.
Moodmetric-mittaus oli yksilöille tosi herättävä ja auttoi jokaista huomaamaan stressaavia ja palauttavia tekijöitä sekä työssä että omassa arjessa.
Pertti Ratilainen haluaa tuoda vireystilan mittaamisen osaksi yksilökeskeistä valmennusta. Hän on käyttänyt Moodmetric-mittausta esimerkisi nuorten golfinpelaajien kanssa työskennellessä. -Olemme tehneet testejä, jossa pelaajalla on Moodmetric-älysormus ja minä kuljen lähellä reaaliaikaista vireystilaa seuraten. Älypuhelimen näytöllä jatkuvasti päivittyvän stressilukeman kautta pääsen heti kiinni tasojen vaikutuksesta peliin. Esimerkiksi, jos havaitsen tason nousun punaiselle asti, usein auttaa jos pelaajan kanssa vetäydyn hetkeksi sivuun ja avaan tilannetta vuorovaikuttamalla. Henkilö rauhoittuu, ja lähtö seuraavaan lyöntiin on merkittävästi parempi, havainnollistaa Ratilainen.
Eräs tutkimusryhmämme jäsen oli kuullut Moodmetric-esittelyn ja kiinnostui tästä uudesta mahdollisuudesta mitata virittyneisyyttä. Perinteisesti emootioiden tutkimus on perustunut pitkälti itseraportointiin, ja fysiologiset mittarit tuovat objektiivista tietoa täydentämään tätä.
Moodmetric-sormuksen tekemä ihon sähkönjohtavuuden mittaus (electrodermal activity) on paljon käytetty menetelmä kognitiivisen ja emotionaalisen virittyneisyyden mittauksessa, joten se soveltui meidän tutkimukseemme hyvin.
Päätimme ottaa sormuksen tutkimusvälineeksi, sillä sitä voi käyttää autenttisessa tilanteessa liikuteltavuutensa vuoksi eikä mittaus vaadi laboratorio-olosuhteita.
Moodmetricin hyvinvointiluento ‘Stressi ja palautuminen tietotyössä’ oli Heinin mukaan kompakti tietopaketti, joka innosti goforelaisia ja herätti hyvää keskustelua myös jälkeenpäin. Luennolla käsiteltiin kuormitusta erityisesti tietotyön näkökulmasta ja esiteltiin keinoja yksilölliseen stressinhallintaan Moodmetric-älysormusta hyödyntäen. Vuorovaikutteisella luennolla rikottiin muun muassa uskomuksia siitä, että työn määrä ei ole sama kuin työn kuormittavuus tai että vain laiskat ja heikot uupuvat. Aihe oli niin kiinnostava, että keskustelut jatkuivat vilkkaana vielä virallisen osuuden jälkeen.
Moodmetric-älysormukset ovat myös vaivaton työkalu työnantajan näkökulmasta. Goforella on intrassa lista, josta työntekijät voivat vuorotellen käydä lainaamassa sormusta muutaman viikon mittausjaksoille. Heinin mukaan Moodmetric-sormuksen käyttöönotto on helppoa eikä sormusten kierrättäminen vaadi ylimääräistä managerointia.
Kahden viikon Moodmetric-ryhmämittaus käynnistyi Vincitillä hyvinvointiluennolla, jossa käytiin läpi stressinhallinnan perusteet sekä opastus Moodmetric-sormuksen hyödyntämiseen. Pilotin osallistujien mielestä aloitusluento oli kattava peruspaketti, joka sisälsi jotain uutta kaikille. Alan tuorein tietämys ja tarinat oikeasta elämästä vuorottelivat ja parituntinen kului nopeasti.
Pilottijakson jälkeen moni osallistuja oli kertonut havahtuneensa omaan tilanteeseensa. Moodmetric-mittaus oli koettu hyvänä herättäjänä ja objektiivinen tieto omista rajoista oli otettu vakavasti. -Itse testasin Moodmetric-mittausta jo viime keväänä ja olin ensin yllättynyt datasta.
Olin aiemmin olettanut, että esimerkiksi normaali kotiarki olisi palauttavaa, mutta punaisellahan siellä mentiin. Suoritusmoodi jää tosi helposti päälle. Palauttavimmat hetket löytyivät luonnosta ja ulkoilusta – erityisesti jäi mieleen, kuinka huikean matalat lukemat sain pilkkireissulla, Krista kertoo.
– Tärkeä syy Moodmetric-mittauksen aloittamiselle oli sen tarjoama objektiivinen data.
Fyysisen hyvinvoinnin mittaamiseen on tarjolla vaikka mitä teknologiaa ja testejä, mutta tarjolla olleet henkisen hyvinvoinnin mittarit ovat pitkälti olleet kyselylomakkeita.
Tämä on ensimmäinen menetelmä, joka antaa helpon ja lähes huomaamattoman tavan arvioida henkistä kuormitusta myös pitkältä ajanjaksolta, sanoo Jari Syrjärinne.
HERE:n työterveyslääkäri Leena Pesonen oli tutustunut Moodmetric-mittaukseen ja ehdotti mittausta HERE:lle. -Minusta palvelu tuntui kokeilemisen arvoiselta ja päätin ehdottaa sitä HERE:lle. Työterveyshuollossa on melko vähän käytössä teknologiaa kuormittumisen objektiiviseen arvioimiseen, ja joka samalla motivoi asiakasta parempaan stressinhallintaan. Kokeilin myös itse sormusta ja olin vaikuttunut. Tunnistan hyvin kuormituksen ja palautumisen omassa kehossani ja oli hienoa todeta se Moodmetric-sovelluksen graafeissa, Leena Pesonen Terveystalosta sanoo.
Moodmetric-mittaus auttoi Enian johtoryhmäläisiä tunnistamaan kuormituksen ja palautumisen lähteitä paremmin sekä saanut kiinnittämään enemmän huomiota niiden tasapainoon. Uudenlainen tapa mitata omaa hyvinvointia motivoi myös elämäntapamuutoksiin esimerkiksi yöunta lisäämällä. Myös Moodmetric-datan tarkkuus yllätti.
Meillä aika moni kertoi, että erityisesti puolisoilta kotona saatu rakentava palaute näkyi selvinä punaisina piikkeinä datassa, Sami nauraa.
-Kokemukset Moodmetric-mittauksesta olivat hyviä. Saamamme ryhmäraportti johtoryhmän kokonaisstressitasosta antaa konkreettiset luvut tunnistaa miten kuormitus jakautuu viikon aikana ja miten voimme niihin itse vaikuttaa. Mittauksia olisi mielenkiintoista tehdä vielä tulevaisuudessakin ja erityisen mielenkiintoista olisi verrata Moodmetric-dataa myös esimerkiksi myynnin kehitykseen.