Lempäälän lukiossa ei harjoitella koulua, vaan elämää varten. Hyvinvointiprojektiin osallistuneet nuoret ovat oppineet käytännön keinoja oman sekä fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Stressinhallinnan työkaluna oli Moodmetric-mittaus, johon tarttuivat myös opettajat. Yllättävän korkeita kuormitustasoja mitattiin molemmissa ryhmissä sekä koulupäivän aikana, että vapaa-ajalla.
Yhteiskunta, opetussuunnitelma ja työelämän odotukset muuttuvat. Nuorten toimintaympäristö on erilainen kuin muutama vuosikymmen sitten, ja tulevaisuudesta tiedämme vain, että emme tiedä mitä se tuo.
Lempäälän lukiossa on ymmärretty, että asioita ei voi tehdä samoin kuin ennen. Nuoria on tuettava löytämään omat vahvuutensa ja etsimään piilevät lahjakkuutensa jo varhain. Parempi itsetuntemus ja ymmärrys siitä, mikä juuri minulle on hyväksi, auttavat toimimaan informaatiotulvan ja jatkuvien ärsykkeiden maailmassa. Oma paikka yhteiskunnassa ja työelämässä tuntuu olevan entistä vaikeampi hahmottaa ja epävarmuuden tunne voi olla stressaavaa. Hyvä itsetuntemus auttaa tekemään oikeita valintoja elämässä.
Jarmo Lehtinen on opettaja, joka haluaa antaa lukiolaisille parhaat mahdolliset valmiudet työelämää – ja elämää varten. – Me opimme tekemällä, teemme tosi paljon projekteja ja uusia juttuja, ei vain teoretisoida. Turvallinen ryhmä, jonka mukana voi toteuttaa itseään vapaasti, on hyvä tapa tutustua vaikeisiinkin aiheisiin.
Nuoret aktiivisiksi oman hyvinvointinsa toimijoiksi
Syksyllä 2018 fokuksessa on ollut hyvinvointi. – Sanotaan, että ei saa kuormittaa nuoria liikaa. Tulevaisuus on kuitenkin vaativa, tulee paljon muuttujia. Me harjoittelemme keinoja stressinhallintaan jo nyt, sanoo Jarmo Lehtinen. -Mediassa keskustellaan paljon siitä, että nuoret ovat väsyneitä koulunkäyntiin. Minä mietin että eiköhän se ole tämä koko elämä tässä ympärillä. Tavoite on tasapaino, Jarmo Lehtinen jatkaa.
Hyvinvointi on ymmärretty Lempäälän lukiossa kokonaisvaltaisesti. Kaikki tietävät nyt, mitä tarkoittaa 8+8+8 -malli, eli työtä, vapaa-aikaa ja lepoa on kaikkea hyvä olla vuorokaudessa sopivassa suhteessa.
Uni, liikunta, ravinto ja stressinhallinta on käyty läpi projektissa, joka vedettiin läpi ulkopuolisen valmentajan Pertti Ratilaisen johdolla.
Etukäteen keskusteltiin mitattavuuden tärkeydestä. Lukiolaisten hyvinvoinnista haluttiin konkreettista mitattua tietoa. Myös rahoituksen saamisen kannalta oli tärkeä kerätä dataa. Kahden viikon mittausjaksolle valittiin projektiin osallistuvien käyttöön Moodmetric-älysormus. Mittaukset tehtiin lokakuussa ja koko projektin yhteenveto lukukauden päätteeksi.
Mitä Moodmetric-mittaus näytti?
Lukiolaiset Karita Tanni ja Kristian Haapalehto osallistuivat mittaukseen mielellään. – Odotin innolla mittausta, halusin lisätietoa kropan toiminnasta. Kun sain sormuksen käyttöön, oli todella mielenkiintoista seurailla dataa, kertoo Karita Tanni.
Moodmetric-mittausdata näytti mikä stressaa ja mikä rauhoittaa. Yllättävää lukiolaisille olivat välillä hyvinkin voimakas reagointi ja mielen aktiivisuus pitkiäkin aikoja yhteen menoon. Toisaalta hyvä keskittyminen esim. läksyjä tehdessä näkyi hyvin alhaisina lukemina. Rentoja, alhaisia lukemia tuli myös ajaessa ja vaikkapa tyttöystävän seurassa. Näitä hyviä juttuja nuoret osasivat mittauksen avulla etsiä. -Löysin tapoja olla stressaamatta, sanoo Kristian Haapalehto.
Myös opettajat kiinnostuivat
Mittaus oli alunperin suunnattu vain lukiolaisille, mutta myös opettajat halusivat mukaan. -Haluttiin näyttää rehtorille, kuinka stressaavaa työmme on, naurahtaa Jarmo Lehtinen.
– Oppilaille oli yllätys, kuinka paljon kuormittavia tekijöitä on koulun ulkopuolella. Opettajille tämä oli tutumpaa, arjen ja perheen haasteita on moni taklannut jo pitkään. Meilläkin on nyt koiranpentu, vaikuttaahan se yöuniin, sanoo Lehtinen
Moodmetric-mittauksen mukaan koulupäivät olivat mittausjaksolla melko aktiivista tekemistä sekä oppilaille että opettajille. Tämä voi viestiä innostuksesta, uusien asioiden pohtimisesta ja hyvästä tekemisen meiningistä. Korkeat lukemat voivat olla myös merkki negatiivisesta stressistä, jolloin on erityisesti syytä etsiä palauttavia toimia ja hetkiä.
Öiden erilaisuus yllätti erityisesti. -Yöt ovat todella erilaisia. Parasta oli havainto, että asiaan voi itse vaikuttaa. Päivän ja illan tekemiset vaikuttavat merkittävästi uneen. Se että katsoin jalkapallopelin jossa oma joukkue lopulta hävisi, ei ollut parasta valmistautumista yöhön, virnistää Lehtinen.
Pystynkö, jaksanko muuttaa tapojani?
Nuoret ovat hyvin perillä siitä, mitkä asiat vaikuttavat omaan hyvinvointiin. Elämäntavoista on keskusteltu myös kotona ja vanhemmat patistelevat ajoissa nukkumaan. Kännykän käytöstä puhutaan paljon.
Silti vaikeinta on tehdä pysyviä positiivisia muutoksia oman hyvinvoinnin eteen. Tämä koskee erityisesti aikuisia, sanoo Pertti Ratilainen. Pienikin lisäys yöuneen tai ulkoilun määrään on valitettavan vaikeaa
Lempäälän lukion oppilaat näyttivät, että pystyvät parempaan. Hyvinvointijakson aikana noin 80% oli muuttanut hyvinvointiin liittyviä asioita elämässä positiiviseen suuntaan.
Tämä on vasta alku, sanoo Jarmo Lehtinen. – Tavoitteena on paljon laajempi projekti jatkossa. Pyrimme saamaan kaikki 1. ja 2. lukioluokan oppilaat mukaan tekemään asioita oman hyvinvoinnin eteen. Projektin vaikutusten toivomme näkyvän oppimisessa ja koulutyössä, ja pitkällä tähtäimellä antavan työkaluja koko elämää varten.
