Triathlonisti Erika Parviainen sairastui long covid -tautiin keväällä 2020. Erika on joutunut jättämään normaalin treenaamisen, sillä keho kuormittuu helposti ja voimat saattavat ehtyä jo 10 minuutin hölkästä. Yllättävää Erikalle on ollut myös se, kuinka henkinen kuormitus näkyy stressitasoissa ja vaikuttaa fyysiseen jaksamiseen. Moodmetric-vuorokausikeskiarvoa seuraamalla Erika on alkanut kiinnittää huomiota enemmän palautumiseen myös valveilla ollessa ja yleisvointi näyttää kohenevan.
Erika Parviainen sairastui ensimmäisten suomalaisten joukossa koronavirukseen keväällä 2020. Tampereella asuva 25-vuotias Erika lukeutuu Suomen parhaisiin sprintti- ja olympiamatkan triathlonisteihin, mutta ei ole voinut palata normaalin harjoittelun pariin pitkittyneiden koronaoireiden vuoksi. Merkittävin ja samalla urheilijan näkökulmasta musertavin oire on uupumus pienenkin rasituksen jälkeen.
– Tuntuu pahalta, kun urheilu on ollut itselleni kaikki kaikessa viisivuotiaasta lähtien. Ennen sairastumista treenasin päivittäin 4-6 tuntia ja nyt toisinaan vain 10 minuutin hölkkä voi aiheuttaa valtavan väsymystilan. Jos on ollut hyviä päiviä ja liikun hetken, saan maksaa siitä entistä kurjemmalla ololla seuraavat pari päivää, Erika kertoo.
Huomattavan korkeat stressitasot valveilla ollessa
Erika kertoi tapauksestaan Helsingin Sanomien 6.12. ilmestyneessä artikkelissa, jossa otti esille haasteet myös henkisen jaksamisen kanssa. Erika sai käyttöönsä Moodmetric-älysormuksen joulukuussa 2020 ja on seurannut stressitasojensa vaihtelua siitä lähtien säännöllisesti.
– Stressitasoni ovat valveilla ollessa huomattavan korkeat, vaikka en varsinaisesti tee mitään. On äärimmäisen turhauttavaa, että jo pelkkä kouluhommien tekeminen vie niin paljon voimia. Olen aina suoriutunut koulun suhteen hyvin ja nyt on vaikea hyväksyä sitä, että tekeillä oleva gradu edistyy näin hitaasti, Erika jatkaa. Erika viimeistelee biolääketieteellisen teknologian maisterin tutkintoa Tampereen yliopistossa.
Erikan toimittamien Moodmetric-datojen perusteella sympaattinen hermosto vaikuttaa poikkeuksellisen aktiiviselta valveilla ollessa. Vaikka opiskelu on usein normaalitilanteessakin kuormittavaa, vaikuttaa Erikan stressitasoissa olevan jotain erityistä. Kuvaannollisesti voisi sanoa, että Erikan virrankulutus on verrattain korkeaa suhteutettuna päivän aikaisiin tapahtumiin. Vaikuttaa siltä, että sympaattinen hermosto reagoi herkästi kuluttaen siten voimavaroja, ja se saattaa olla seurausta pitkittyneestä covid-taudista.
Erika on mittausten myötä tehnyt huomioita myös hieman tyypillisemmistä stressinhallinnan haasteista. Nimittäin siitä, että stressitasoihin ei välttämättä vaikuta niinkään se mitä tekee, vaan miten mieli rauhoittuu tekemisen äärellä.
– Yllättävää on ollut se, että televisiota katsellessa stressitasot ovat saattaneet olla koholla. Vaikka tavallaan se on rentoutumiskeino, kehoni ei välttämättä reagoi rauhoittumalla, jos samaan aikaan mielessä pyörii kaikenlaista, Erika kertoo.
Erika on superpalautuja nukkuessaan
Erikalla on myös käytössään yöllä sykevaihtelua mittaava sensori. Hän on kuitenkin kokenut siitä saamansa datan ristiriitaisena, sillä se ei Erikan mukaan tunnista hänen henkistä kuormittuneisuuttaan. Havainto on sinänsä linjassa Moodmetric-datan kanssa, sillä Erikalle tyypillinen yö vaikuttaa palautumisen näkökulmasta erinomaiselta.
Moodmetric-datan perusteella Erikan sympaattinen hermosto rauhoittuu yöllä selvästi, jolloin parasympaattinen eli palautumisesta ja kehon korjaavista toiminnoista vastaava autonomisen hermoston osa pääsee työskentelemään. Haaste näyttäisi olevan valveillaolon aikaiset stressitasot.
– Kyllä tässä on saanut ihan tosissaan pinnistellä, että pysyy toiveikkaana. Toipuminen on hidasta ja epätietoisuus tulevasta vaivaa jatkuvasti. Mieli on ollut kovilla.
Moodmetric-vuorokausikeskiarvo apuna kuormituksen säätelyssä
Moodmetric-vuorokausikeskiarvojen seuraaminen on ollut Erikalle mielenkiintoista. Näyttää siltä, että lukemien asettuessa 50 tietämille tai vähän alle, myös oma henkinen että fyysinen jaksaminen on parempaa.
– Joulun aikaan lomaillessa vuorokausikeskiarvoni liikkui 50 paikkeilla ja olo oli silloin melko hyvä. Gradun ja opiskeluiden pariin palatessa vuorokausikeskiarvot lähtivät selvään nousuun ja se tuntui voimissa, Erika kertoo.
Erikan tavoitteena on ollut helmikuusta lähtien pyrkiä säätelemään päivänaikaisia stressitasojen nousuja ja katsoa edistyykö toipuminen, jos vuorokausikeskiarvossa pääsee arvon 50 kieppeille tai jopa alle. Lue lisää Moodmetric-datan tulkinnasta täältä.
Kohti parempaa yleisvointia
Maaliskuussa 2021 tulee kuluneeksi vuosi Erikan sairastumisesta, ja vihdoin vaikuttaa tapahtuneen käänne parempaan suuntaan. – Mulla on nyt kuukaudessa yleisvointi kohentunut, ja luulen että se liittyy vahvasti myös siihen, että reagoin lepäämällä, jos näen että Moodmetric-tasot on korkealla. Kevyt ulkoilu ja aurinkoiset säät ovat osaltaan tuoneet helpotusta haasteellisiin ajatuksiin.
Reaaliaikainen data auttaa hiljentämään vauhtia, kun mieli yrittäisi sanoa muuta. Lepo ja päiväunien salliminen on tavoitteelliselle sekä aktiiviselle Erikalle ollut iso muutos arkirutiineihin, mutta se näyttää tuottavan tulosta.
