Tietotyön kuormittavuutta voi mitata Moodmetric-älysormuksella. Me Moodmetricissä tarkastelemme stressiä elimistön normaalina toimintana. Myös miellyttävät tilanteet voivat aiheuttaa kehon korkeaa virittyneisyyttä ja niistä täytyy palautua.
Stressi on kehon luonnollinen reaktio. Koemme stressiä niin kauan kuin elämä meissä virtaa. Stressireaktion avulla aivot viestittävät muualle kehoon toimintakäskyjä, joiden tarkoitus pitää meidät toimintakykyisenä, motivoituneena ja terveenä.
Päivällä stressireaktiot ovat korkeampia ja yöllä nukkuessa matalia. Päivän ensimmäinen stressipiikki ajoittuu useimmiten heräämiseen ja jalkeille nousuun. Keho virittäytyy toimintakuntoon yöllisen levon jälkeen.
Stressinhallinnan näkökulmasta on tärkeää tietää, miten oma keho reagoi erilaisiin tilanteisiin. Siinä, missä toinen rentoutuu ihmisjoukossa, toinen saattaa kuormittua. Tällöin palautumisen tarve samasta tilanteesta on erilainen.
Stressinhallinta on kuin energianhallintaa
Jos ajattelemme stressiä energiana, ymmärrämme ehkä paremmin, miten stressin kanssa tulee toimia. Stressi saa meidät liikkeelle ja toimeliaaksi, toisinaan kokemaan myös huumaavaa aikaansaamisen tunnetta.
Jos kuitenkin hurjastelemme menemään kaasu pohjassa, emmekä tunnista, mistä energiankulutuksemme muodostuu ja miten energiaa saa lisää, saatamme huomaamattamme rampauttaa kehon toimintakykyä. Terveytemme ja toimintakykymme tärkeän perustan muodostaa stressin ja palautumisen tasapaino.
Tietotyön kuormittavuutta voi mitata Moodmetric-älysormuksella
Tietotyössä stressireaktioita eivät niinkään aiheuta fyysinen kuormitus, vaan erityisesti kognitiivinen eli tiedollinen ja emotionaalinen eli tunneperäinen kuormitus. Nämä kaksi kuormituksen lähdettä on toisinaan vaikea itse tunnistaa.
Stressireaktion voimakkuutta voidaan arvioida sympaattisen hermoston aktivaatiosta ihon sähkönjohtavuutta mittaamalla. Sympaattinen hermosto on tahdosta riippumattoman autonomisen hermoston toinen haara. Voit lukea lisää autonomisen hermoston toiminnasta täältä.
Moodmetric-älysormus mittaa ihon sähkönjohtavuutta, ja kertoo käyttäjän stressitasojen vaihtelusta asteikolla 1-100.
Lukemia voi seurata reaaliaikaisesti mobiilisovelluksen näytöllä tai tarkastella rentoutusharjoituksen vaikutusta vihreän graafin avulla.
Kun lataa Moodmetric-sormukseen tallentuvan datan mobiilisovellukseen, saa selkeän kuvan stressitasojen vaihtelusta päivän ja yön aikana. Mittauspäivien aikana oppii tunnistamaan omat kuormituksen lähteet ja palautumisen keinot.
Vuorokausikeskiarvoa (MM level average) seuraamalla voi arvioida kuinka hyvin stressi ja palautuminen ovat tasapainossa. Vuorokausikeskiarvo 50 kertoo siitä, että palautumista on tapahtunut riittävästi suhteessa kuormitukseen.
Stressiä ei tarvitse pelätä, mutta on hyvä tietää, milloin sitä on sopivasti.
Tiedätkö mikä käynnistää sinun stressireaktiosi? Entä mikä auttaa parhaiten palautumaan?
Katso video Moodmetric-mittauksesta tietotyössä:
