Ahdistus, masennus, stressi, jaksamisongelmat, pahoinvointi, yksinäisyys, burnout, etätyöapatia, työuupumus, loppuunpalaminen, jonot työpsykologien vastaanotoille…
Jaksamishaasteet eivät ole katoamassa työelämästä.
Uutiset kysynnän kovasta kasvusta, hintojen noususta ja inflaation kiihtymisestä, kasvuprosenteista, patoutuneiden kulutustarpeiden purkautumisesta, jopa talouden ylikuumenemisesta kuulostavat siltä, että elämä voittaa ja pyörät pyörivät kohta lujaa. Näyttää siltä, että työntekijöihin kohdistuvat odotukset, työn määrä tai tekemisen tahti eivät ainakaan ole hiipumaan päin pandemian jälkeen.
Ideointi, kommunikointi ja oppiminen ovat psyykkisesti kuormittavaa työtä
Miten varmistat, että sulkutoimien ja rajoitusten jälkeen, kaiken sinnittelyn ja pinnistelyn jälkeen työntekijät voivat hyvin? Että he pystyvät hallitsemaan stressiään, säilyttävät työn ilon ja imun, pysyvät työkykyisinä ja pystyvät luomaan uutta tai muuten käyttämään omia vahvuuksiaan työssään?
Kaikki ajattelemiseen, muistamiseen, uuden oppimiseen, kohtaamisiin ja kommunikoimiseen, keksimisen, ideointiin ja tunteisiin liittyvä työ edellyttää psyykkistä ponnistelua.
Psyykkinen työ ei välttämättä näytä tai tunnu raskaalta, eikä sitä sen takia aina mielletä kuormittavaksi. Yhtä tärkeää on ymmärtää, että mieli tarvitsee lepoa myös positiivisesta stressistä, vaikkapa uuden oppimisen tuomasta innostuksesta. Palautumista tarvitaan joka päivä. Ei vasta viikonloppuna tai lomalla. Ei vasta sitten, kun vielä yksi projekti valmistuu tai pöytä on puhdas.
Jokaiseen vuorokauteen tulisi sisältyä samassa suhteessa hermoston vireystasoa eli stressiä kohottavaa ja vähentävää toimintaa. Jos palautumista ei tapahdu, on vaarana stressin kroonistuminen. Omaa stressitasoa on vaikea tunnistaa, yhtä vaikeaa kuin koholla olevaa kolesterolia tai verenpainetta. Vielä vaikeampaa on havaita, mikä on toisen ihmisen stressitaso, saati tietää mikä toiminta kenellekin aiheuttaa stressiä.
Teknologia stressitason tunnistamisen apuna
Stressitason mittaamiseen kannattaa ottaa avuksi teknologia – tarkka objektiivinen mittari. Moodmetric-älysormus ja -sovellus osoittavat reaaliaikaisesti, milloin kertyy psyykkistä kuormitusta eli stressiä sekä milloin tapahtuu palautumista. Moodmetric-sovelluksen stressipäiväkirjaa käyttämällä selviää, mikä toiminta kohottaa vireystilaa ja mikä vaimentaa sitä. Mittaustulosta tarkastelemalla näkee, mitä toimintaa kannattaa lisätä ja mitä vähentää, jotta oma vireystila pysyy hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta hyvällä tasolla.
Miltä mahtaisi näyttää sinun mittarissasi hetkellä, kun tuntuu, että pää hajoaa ihan justiinsa tai silloin, kun silität lemmikkiä? Entäpä yön data tappavan tylsän tai innostavan ja vauhdikkaan päivän jälkeen?
Omien mittaustulosten näkeminen on silmiä avaavaa. Jo parin viikon Moodmetric-mittaus auttaa sormuksen käyttäjää tunnistamaan omia stressireaktiota paremmin. Mittauksen avulla voit tukea työntekijöiden stressinhallintaa myös, kun siirrytään pandemiasta normaaliin.
