Helmee Imaging haluaa juurruttaa stressinhallintaosaamisen osaksi organisaatiokulttuuria heti yrityksen alkutaipaleella. Moodmetric-mittauksella haettiin parempaa itsetuntemusta sekä stressinhallintaosaamista. Kasvuyritykselle sairauslomien ennaltaehkäisy on elintärkeää.
Helmee Imaging Oy on tamperelainen yritys, joka on kasvanut lyhyessä ajassa kuudesta henkilöstä kahdentoista ammattilaisen yritykseksi. Helmee myy ja kehittää konenäköä ja robotiikkaa autoteollisuuden komponenttivalmistajille. Helmeen erikoisalaa ovat kiiltäväpintaisten kappaleiden automaattinen laaduntarkistus. Esimerkkeinä mm. kromatut oven kahvat, maalatut kojelaudan osat, tai vaikka iskunvaimentimen männänvarret. Seuraavan kolmen vuoden aikana Helmeen tavoite on kaksinkertaistaa liikevaihto joka vuosi. Tähän tavoitteeseen tarvitaan monia hyviä ihmisiä ja raikasta asennetta itsensä johtamiseen.
Kasvuyrityksellä ei ole varaa sairauslomiin
Helmeellä toteutettiin kahden viikon Moodmetric-mittaus syyskuussa 2018 toimitusjohtaja Matti Saarisen toiveesta. -Tärkein syy sille, että lähdettiin tähän mukaan on se, että meillä on pieni porukka, mutta kova kasvuvauhti. Päivittäin joudumme tekemään valintoja sen suhteen, mitä emme tee. Töitä olisi enemmän kuin pystymme niitä vastaanottamaan.
Meidän on pidettävä jokainen työntekijä työkykyisenä joka päivä – ei ole yksinkertaisesti varaa ylimääräisiin sairauslomiin. Jos joku lähtee tai jättää työt kesken, se on pienelle yritykselle katastrofi Matti sanoo.
Matti Saarinen on aiemmissa työpaikoissaan nähnyt paljon, mitä ylikuormitus ja huonot stressinhallintataidot voivat saada aikaan, ja haluaa nyt ennaltaehkäistä sitä Helmeellä. Alkoholi, avioero, työpaikan vaihtaminen, ilmapiirin myrkyttäminen ja jopa muutamaksi viikoksi katoaminen ovat hänen mielestään tyypillisiä stressinhallintakeinoja erityisesti miesvaltaisessa työyhteisössä, kun työntekijällä ei ole riittävästi omaa osaamista ja työyhteisön tukea.
Moodmetric-mittauksella lisää itsentuntemusta
– Tämä aihepiiri saa paljon palstatilaa mediassa, mutta siitä ei ole hyötyä, jos ei tunne itseä. Moodmetric-mittauksen avulla me ollaan jokainen saatu lisää itsetuntemusta. Data on tuonut monelle aika yllättäviäkin oivalluksia omasta kuormituksesta ja kuinka siihen voi itse vaikuttaa. Kehon stressireaktiot eivät aina ole samoja, mitä itse tilanteesta kuvittelemme.
– Mittauksen avulla ymmärrämme myös työyhteisönä paremmin, kuinka yksilöllistä stressinhallinta on. Vain tuntemalla itsensä ja oman tapansa reagoida, voi oppia löytämään itselle parhaimmat työskentelytavat ja hallitsemaan stressiä paremmin. Työyhteisön tehtävänä on tarjota tukea ja työkaluja siihen, Matti jatkaa. – Stressinhallinnassa pelkkä tieto ei kuitenkaan usein riitä. Siksi otimme tähän kehitystyöhön mukaan mentaalivalmentaja Pertti Ratilaisen.
Tieto ei siirry helposti arjen valintoihin
Pertti Ratilainen on toiminut mentaalivalmentajana ryhmille ja yksilöille reilut 11 vuotta. Hän näkee jatkuvasti työssään, kuinka tiedon rooli elämäntapamuutoksissa on ristiriitainen. Valmennettavat tietävät kyllä, että hyvinvoinnin kolme tärkeintä elementtiä ovat uni ja palautuminen, ravinto sekä liikunta, mutta tieto ei siirry käytännön tasolle.
– Oli kysymyksessä mikä tahansa aikuisten ryhmä, jonka kanssa olen työskennellyt, törmään aina samaan ristiriitaan tiedon ja arjen käytäntöjen välillä. Kun kysyn heiltä, tietävätkö he kuinka paljon ihmisen tulisi nukkua palautuakseen ja voidakseen hyvin, yleensä kaikki paikalla olijat nyökkäävät. Esittäessäni seuraavan kysymyksen, kuinka moni nukkuu säännöllisesti noin 8 tuntia vuorokaudessa, vastaukseksi saan pälyileviä katseita. Takarivissä pari ihmistä katsoo epäilevästi toisiaan ja melkein nostaa käden ylös. Sama ristiriita toistuu kahden muun osa-alueen kanssa, Pertti sanoo.
Pertti on käyttänyt paljon aikaa elämäntapamuutosten ymmärtämiseen. Tutkimusten mukaan muutoksen läpiviemiseen tarvitaan aikaa 3-9 kuukautta. – Kärsimättömyys on yksi merkittävä syy, miksi niin moni vankka lupaus paremmasta itsensä huolehtimisesta romahtaa – ei jakseta odottaa tuloksia. Tuloksia pitäisi nähdä heti, mieluummin huomenna ja viimeistään tämän viikon aikana, Pertti sanoo.
Toinen merkittävä syy on pakon puuttuminen. – On surullista nähdä nyt 56-vuotiaana, mihin jatkuva itsensä laiminlyönti voi johtaa. Viimeisen viiden vuoden aikana olen kohdannut kaveripiirissäni useita syöpätapauksia. Osa niistä on päätynyt hautajaisiin, osa on saanut jatkoajan elämäänsä. Tämä on se toinen syy, miksi ihmiset muuttavat elämäntapojaan – kun on pakko.
Minun tehtäväni on auttaa valmennettaviani löytämään se syy, joka kannattelee heidät elämäntapamuutoshankkeissa maaliin saakka ja tukea heidän matkaansa siinä.
Reaaliaikainen data motivoi elämäntapamuutoksissa
Terveelliset elämäntapamuutokset näkyvät usein esimerkiksi mielialan kohentumisena, energisyytenä ja onnellisuuden tunteen lisääntymisenä.
– Jos valmennettavan lähtötilanne on se, että stressi on päässyt kroonistumaan toden teolla, voi mennä useita kuukausia, että autonominen hermosto saadaan taas tasapainoon ja vireystilat kohdilleen. Tällöin on hyvä, jos valmennettava voi seurata omien valintojensa vaikutusta fysiologiaansa Moodmetric-älysormuksen avulla. Reaaliaikainen ja tarkka palaute motivoi löytämään juuri itselle sopivat keinot ja jatkamaan kohti tasapainon saavuttamista. Moodmetric-datasta näkee hyvin milloin suunta on oikea, vaikka mieliala tai koettu vireystaso eivät ole vielä valmennettavan tietoisella tasolla muuttuneet, Pertti kertoo.
Pertti Ratilainen tekee yhteistyötä Helmeen kanssa, ja työntekijät voivat halutessaan varata Pertiltä henkilökohtaista valmennusta.
