Moodmetric-älysormuksilla tehdään uraauurtavaa tutkimusta oppimisen ja opetuksen alalla. Tutkijayliopettaja Liisa Postareff Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Edu -tutkimusyksiköstä on mukana kolmessa eri hankkeessa, jossa pedagogisia prosessseja tutkitaan muun muassa ihon sähkönjohtavuutta mittaamalla.
Liisa Postareff työskentelee tutkijayliopettajana Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Edu -tutkimusyksikössä. HAMK Edu:ssa tutkitaan, tuetaan ja kehitetään muun muassa ammatillista koulutusta, korkeakoulutusta, opettajankoulutusta, työyhteisöjä ja organisaatioita. Keskiössä on opettajan ammatillisen osaamisen kehittäminen. Erityisen kiinnostuneita ollaan pedagogisen osaamisen ja hyvinvoinnin yhteydestä.
Opettajien omat tuntemukset korkeasta kuormituksesta saivat vahvistusta
Yksi hankkeista on Helsingin yliopiston koordinoima ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama HowUTeach -hanke, jossa tarkasteltiin korkeakouluopettajien pedagogisen osaamisen ja hyvinvoinnin yhteyksiä. Hankkeessa kehitettiin opettajille työkaluja oman vireystason havainnointiin sekä keinoja palautua opetustyöstä tehokkaammin. Aineiston keruu päättyi vuoden 2019 lopussa ja tuloksia analysoidaan parhaillaan. Fysiologisten mittausten lisäksi aineistoa kerättiin itsearviointimenetelmillä.
Moodmetric-datasta nähtiin, että vireystaso on korkeimmillaan kasvotusten tapahtuvissa opetustilanteissa. Havainto on ollut yhteneväinen myös opettajien omien kokemusten kanssa. – Eräs tutkimukseen osallistunut opettaja kertoi, että pitkän opetusrupeaman jälkeen hän saattoi vain istua työhuoneen lattialla ja huohottaa, koska koki tilanteen todella kuormittavaksi. Kun päästään näkemään mistä kohonnut vireystaso johtuu, voidaan opettajille helpommin kehittää työkaluja ja menetelmiä kuormituksen hallintaan jo opetustyön lomassa, Liisa kertoo.
Uraauurtavaa tutkimusta fysiologisilla mittauksilla
Perinteisesti oppimista ja opetusta on tutkittu itsearviointimenetelmillä, kuten kyselyillä ja haastatteluilla. Tutkimusalalla on nähtävissä kuitenkin selkeä trendi siinä, että kovatasoisissa julkaisuissa aineistoa kerätään myös objektiivisilla mittauksilla. Liisan mielestä subjektiivisten ja objektiivisten aineistojen yhdistäminen tuo parhaan ymmärryksen pedagogisten prosessien tutkimukseen.
-Kuulin kollegalta ihon sähkönjohtavuuden mittauksesta ja siitä, kuinka se sopii erinomaisesti emotionaalisen ja kognitiivisen vireystason tutkimiseen. Ajattelin heti, että tämä on juuri sitä täydentävää tietoa, jota tarvitsemme opetustilanteita tutkiessa. Oppilaiden kohdalla meitä kiinnostaa mikä on optimaalinen vireystaso oppimistuloksen näkökulmasta ja opettajien kohdalla miten auttaa opettajia säätelemään omaa vireystasoaan. Tutkimuksemme ovat herättäneet laajasti kiinnostusta myös alan kansainvälisissä tutkimuspiireissä, Liisa sanoo.
Liisalla ei ollut aiempaa kokemusta fysiologisten mittausten suorittamisesta aloittaessaan työskentelyn Moodmetric-älysormuksilla ja hän kehottaa muitakin tutkijoita tarttumaan rohkeasti menetelmään. Tutkimusasetelman ja aineiston keruun suunnitteluun hän neuvoo varaamaan aikaa sekä resursseja. Tutkimushenkilöiden rekrytoiminen on ollut Liisan mukaan helppoa, sillä ihmiset ovat olleet kiinnostuneita mittaamaan stressitasojaan Moodmetric-älysormuksella.
Liisa kannustaa Moodmetric-älysormuksia käyttäviä tutkijoita ja tutkimuslaitoksia verkottumaan keskenään. – Minuun voi olla myös yhteydessä, jos olet kiinnostunut kuulemaan miten olemme Moodmetric-älysormuksia tutkimuksessa hyödyntäneet.
Entä tutkijayliopettajan omat kokemukset Moodmetric-mittauksesta?
Liisa on tutkinut myös itseään Moodmetric-älysormuksen avulla. Merkittävin havainto löytyi työpäivän jälkeiseltä ajalta. – Olin todella yllättynyt siitä, kuinka korkealla vireystasoni pysyy myös työpäivän jälkeen. Minulla on paljon mukavaa tekemistä vapaa-ajalla, jonka vaikutusta palautumiseen en ollut aiemmin ymmärtänyt. Käyn helposti ylikierroksilla, joka heijastuu myös yöuniin. Nyt olen alkanut tarkkailemaan myös työpäivän aikaista vireystasoa sekä tauottamaan työpäiviä, jotta palautumista tapahtuisi jo päivän aikana.
Muut hankkeet, joissa Moodmetric-älysormukset mukana:
- APOA – Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen AMKeissa , jonka yhteydessä aineistoa on kerätty opiskelijoilta mm. Amazing Business Trainissa
- Bioeconomy 4.0 – Data driven knowledge creation and utilization in bio processes
