Goforella otettiin Moodmetric-älysormukset käyttöön, jotta henkilöstöllä on paremmat valmiudet tunnistaa ylikuormitustilan kehittyminen jo varhaisessa vaiheessa. Työn imussa työskentely uuvuttaa huomaamatta, ja tarve ennaltaehkäisevälle stressinhallinnalle on ilmeinen.
Gofore on vuonna 2002 toimintansa aloittanut kansainvälisesti toimiva digitalisaation asiantuntijayritys ja Suomen paras työpaikka. Goforelle on kunnia-asia varmistaa, että intohimoiset ja motivoituneet työntekijät viihtyvät ja nauttivat työstään. Panostuksesta henkilöstöön kertovat mm. hienot sijoitukset Great Place to Work -kilpailussa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Goforella päätettiin tarjota Moodmetricin palveluita henkilöstölle syksyllä 2016. Henkilöstön stressinhallintaosaaminen nähdään tärkeänä osana tietotyön tuottavuutta ja hyvinvointia.
Kiinnostuneet saivat tutustua Moodmetric-älysormuksiin ensin vuokrauspalvelun kautta, joka alkoi Moodmetricin hyvinvointiluennolla aiheesta ‘Stressi ja palautuminen tietotyössä’. Vuokrajakson päätyttyä Gofore lunasti osan sormuksista, ja ne ovat sen jälkeen olleet henkilöstön vapaassa käytössä.
Työn imu uuvuttaa huomaamatta
Henkilöstön stressinhallintaosaaminen on tärkeää erityisesti asiantuntijayrityksissä, joissa työn imu on korkea. Työlleen omistautuvat ja korkeasti motivoituneet ovat usein suurimmassa vaarassa uupua. Ei ymmärretä, että intensiivinen työskentely ja positiivinen draivi on korkea virittyneisyyden tila, josta täytyy myös palautua. Työstään innostuneen voi olla vaikea käsittää, miksi voimat loppuvat.
– Työelämä on nykyään hektisempää ja ihmiset sinnittelevät tosi pitkään. Kuormittumisesta ei uskalleta puhua ennen kuin tilanteet menee vakavaksi ja joudutaan turvautumaan sairauslomiin. Kuormittuminen saatetaan kokea myös ammatillisena epäonnistumisena, josta ei haluta kertoa ulkopuolisille, Goforen Heini Ala-Vannesluoma kertoo. Heini työskentelee Goforella Lead Coachina, jonka vastuualueena on henkilöstön osaamisen kehittäminen.
Tietotyön kuormittavuus on hankala tunnistaa itse
On kohtalaisen helppoa tunnistaa fyysisen ponnistelun aiheuttama palautumisen tarve, mutta hankalampaa on huomata emotionaalisen ja kognitiivisen stressin vaikutus – ylipäänsä ymmärtää se, että paikallaan istumalla ja ruutua tuijottamalla voi saada itsensä ylikierroksille. -Firmoissa ei vielä oikein ymmärretä, mistä tietotyöntekijän kuormitus syntyy. Operoidaan pitkälti teollisuuden ajan opeilla ja luulen, että kestää vielä pitkään ennen kuin ymmärretään kunnolla miten yksilöllisesti tuetaan jokaista työntekijää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta, Heini pohtii.
Moodmetricin hyvinvointiluento ‘Stressi ja palautuminen tietotyössä’ oli Heinin mukaan kompakti tietopaketti, joka innosti goforelaisia ja herätti hyvää keskustelua myös jälkeenpäin. Luennolla käsiteltiin kuormitusta erityisesti tietotyön näkökulmasta ja etsittiin keinoja yksilölliseen stressinhallintaan Moodmetric-älysormusta hyödyntäen.
Vuorovaikutteisella luennolla rikottiin muun muassa uskomuksia siitä, että työn määrä ei ole sama kuin työn kuormittavuus tai että vain laiskat ja heikot uupuvat. Aihe oli niin kiinnostava, että keskustelut jatkuivat vilkkaana vielä virallisen osuuden jälkeen.
Matalan kynnyksen työkalu stressinhallintaan
Arvioiden mukaan reilusti yli puolet lääkärikäynneistä liittyy tavalla tai toisella kroonistuneen stressin aiheuttamiin ongelmiin. Lisäksi tiedetään, että joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain työelämänsä vaiheessa. Tarve ennaltaehkäisevälle stressinhallinnalle on ilmeinen.
– Meille on tärkeää sekä inhimillisesti että taloudellisesti, että henkilöstön ylikuormittumiseen päästään kiinni ennen kuin työkyky heikkenee.
Haasteena on kuitenkin se, että Goforen kaltaisessa matalan hierarkian organisaatiossa esimiesten rooli on toisenlainen, jolloin perinteinen esimies-alais -ohjaussuhde ei toteudu. Työntekijällä on vastuu ja vapaus johtaa itse itseään. Tällöin on vaarana se, että työntekijä jää yksin ongelmansa kanssa, Heini selventää.
Toisinaan avun hakemisen esteenä ovat varsin inhimilliset tekijät. Intensiivinen työ ja tiukat aikataulut priorisoidaan helposti ja apua haetaan vasta sitten, kun työntekijä ei enää suoriudu työstään. Ajan varaaminen työterveyslääkärille saattaa olla myös ison kynnyksen takana, kun ei oikein tiedä onko oikeutettu hoitoon – helpompaa olisi mennä näyttämään murtunutta jalkaa.
Moodmetric-älysormuksen voi ottaa käyttöön ilman leimautumisen pelkoa ja jos omat epäilyt ylikuormittumisesta vahvistuvat, mittauksen tuottama objektiivinen data voi toimia hyvänä sysäyksenä lähteä korjaamaan tilannetta joko itsenäisesti tai organisaation tuella.
Moodmetric-älysormukset ovat myös vaivaton työkalu työnantajan näkökulmasta. Goforella on intrassa lista, josta työntekijät voivat vuorotellen käydä lainaamassa sormusta muutaman viikon mittausjaksoille. Heinin mukaan Moodmetric-sormuksen käyttöönotto on helppoa eikä sormusten kierrättäminen vaadi ylimääräistä vaivaa.
Entä miehet, suostuvatko he pitämään sormusta?
Aiemmin kuormitukseen liittyvät pohdinnat ovat esiintyneet enemmän naisten puheissa. Nyt on selvästi huomattavissa se, kuinka miehet ovat myös kiinnostuneet stressinhallinnasta ja sen merkitystä hyvinvoinnille.
– Olen ollut positiivisen hämmentynyt siitä, kuinka hyvin miehet ovat lähteneet tähän mukaan. Epäilijöitä olen rohkaissut ajattelemaan sormusta mittarina, ei asusteena, Heini kertoo. – Toisaalta olemmehan me tällainen insinööriorganisaatio ja kaikenlainen mittaaminen kiinnostaa kyllä miehiä, Heini naurahtaa.
