Moodmetric-mittaus on tuki yksilölliseen stressinhallintaan

Stressi on kehon luonnollinen reaktio. Koemme stressiä niin kauan kuin elämä meissä virtaa. Stressireaktion avulla aivot viestittävät muualle kehoon toimintakäskyjä, joiden tarkoitus on pitää meidät toimintakykyisenä, motivoituneena ja terveenä.

Stressireaktioiden voimakkuutta voidaan arvioida sympaattisen hermoston aktiivisuudesta. Voimakas sympaattisen hermoston aktiivisuus kertoo taistele-tai-pakene -reaktiosta.

Sympaattisen hermoston aktiivisuuden laskiessa stressireaktio heikkenee ja palautuminen käynnistyy.

Stressinhallinnan näkökulmasta on tärkeää tietää, miten oma keho reagoi erilaisiin tilanteisiin. Siinä, missä toinen rentoutuu ihmisjoukossa, toinen saattaa kuormittua. Tällöin palautumisen tarve samasta tilanteesta on erilainen.

Stressiä ei tarvitse siis pelätä. On hyvä oppia tunnistamaan, mikä on itselle sopiva määrä stressiä.

Krooninen stressi on tila, jossa palautumista tapahtuu liian vähän suhteessa kuormitukseen ja tilanne pitkittyy. Autonomisen hermoston tasapaino on stressinhallinnan lähtökohta ja hyvinvoinnin perusedellytys. Kun tasapainoa ei enää saavuteta joka vuorokausi, alkaa stressin kroonistumnen.

Usein taustalla on tilanne, jossa aivot tulkitsevat meidän jatkuvasti olevan vaarassa. Stressireaktio käynnistyy herkästi, eikä palautuminen ole nopeaa kuten hyvinvoivalla ihmisellä.

Pitkittyessään tilanne voi johtaa siihen, että myös unen aikainen palautuminen häiriintyy. Mieli käsittelee päivän aikaisia tapahtumia yöllä, eikä keho saa tarvitsemaansa lepoa.

Kroonisen stressin psyykkisiä oireita voivat olla keskittymisvaikeudet, kapeakatseisuus, huono päätöksentekokyky, jatkuva kiireen tunne, ahdistuneisuus, jännittyneisyys, empatiakyvyn puute ja aggressiot. Vaikeus rentoutua silloin, kun siihen on mahdollisuus.

Fyysisiä oireita voivat olla esimerkiksi päänsärky, huimaus, sydämentykytys, hikoilu, flunssakierre, vatsavaivat, pahoinvointi ja selkävaivat.

Krooninen stressi on uhka terveydelle, suorituskyvylle ja hyvälle elämälle.

Krooninen stressi on usein erilaisten psyykkisten (esim. ahdistuneisuushäiriöt, uupumus ja masennus) ja fyysisten (esim. sydän- ja verissuonisairaudet, autoimmuunisairaudet, ihosairaudet ja jotkut syövät) sairauksien taustalla.

Työuupumus on usein seurausta pitkittyneestä stressistä.